

LEHTIKUVA
Wihonen: Miten estetään räjähdysmäinen konkurssien kasvu?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen varautumisesta konkurssihakemusten kasvavaan määrään koronapandemian jälkeen.
Koronan taloudelliset vaikutukset yrityksille ovat olleet mittavia. Helpottaakseen yrittäjien toimintaa hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velkojan hakemuksesta konkurssiin asettamista rajoitettiin. Lain myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
Verrattuna edeltävään vuoteen konkurssien määrä onkin laskenut tilastokeskuksen mukaan lähes 12 prosenttia tammi-syyskuun aikana. Lakimuutosta on tarkoitus jatkaa vuodenvaihteen yli, muttei enää pidemmälle kevääseen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko on koronaepidemian aiheuttamaa.
– Tarkoitusperä on hyvä ja yritysten tukeminen vaikeana aikana on elintärkeää. Huolta on kuitenkin esitetty siitä, että pinnan alla kytisi suurempi ongelma, Jussi Wihonen toteaa.
Uhkana konkurssien räjähdysmäinen kasvu
Esimerkiksi konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa Ylen haastattelussa konkurssihakemusten vähäisen määrän ja niiden jäämisen selvästi alle normaalin tason kielivän siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin.
Pelkona on, että lakimuutoksen voimassaoloajan päättyminen näkyisi konkurssihakemusten räjähtävänä kasvuna, joka ruuhkauttaa käräjäoikeudet, konkurssiasiamiehen toimiston, konkurssipesiä hoitavat asianajotoimistot ja palkkaturvaviranomaiset.
– Toisaalta yrityksille, jotka olisivat menneet normaalitilanteessa konkurssiin, tarjoutuu tilaisuus kaikessa rauhassa siivota omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai maksaa laskujaan vain osalle velkojista. Verot ja lakisääteiset maksut jätetään maksamatta, Wihonen sanoo.
Yrittäjien tukeminen elintärkeää Suomen taloudelle
Wihonen painottaa, että yritysten tukeminen koronaepidemian yli on elintärkeää Suomen taloudelle.
– Yrityksiä pelastavat vain tilaukset ja maksavat asiakkaat. Yrittäjät tarvitsevat tukea ja matalan kynnyksen palveluita selvitäkseen ahdingostaan. On tärkeää, ettei samalla luoda rakenteita, jotka heikentävät yrittäjien asemaa tai mahdollistavat epäterveen kilpailun.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo huolehtia, ettei konkurssien määrässä tapahdu räjähdysmäistä kasvua lakimuutoksen päättymisen jälkeen, ja miten konkurssiin hakeutuvia yrittäjiä aiotaan tukea, jotta he pääsevät nopeasti jaloilleen eivätkä jää velkavankeuteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juuso: Yritysten määräaikaista kustannustukea jatkettava – ”Lapin matkailu pelastettava täystuholta”

Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – “Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Halla-aho: “Hyvinvointi ei synny sillä, että yritykset ja kotitaloudet verotetaan nurin” (video)

Immonen fossiilittoman liikenteen työryhmän raportista: Tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn

Wihonen: Miten hallitus aikoo auttaa lomautettuja ja irtisanottuja?

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää