LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen korona-ajan yleisörajoituksista.
Koronatilanteen hellittäessä ja ilmaantuvuuslukujen laskiessa on monin paikoin Suomea päästy siihen onnelliseen tilanteeseen, että koronarajoituksia ja -suosituksia on päästy höllentämään. Hallitus on myös linjannut omaa exit-strategiaansa, ja koronarokotukset etenevät päivä päivältä.
– Rajoitusten purkaminen ei ole sujunut ongelmitta. Suurta hämmästystä ovat aiheuttaneet linjaukset ravintoloiden anniskelu- ja aukioloajoissa. Urheilu- ja yleisötapahtumien osalta kysymysmerkit ovat vieläkin suurempia. Moni tapahtumanjärjestäjä on epätietoinen linjauksista tai niiden aikatauluista, ja suurin osa kesän suurista tapahtumista onkin jo peruttu, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Päätökset virkamiesten tulkintojen varassa
Exit-strategian mukaisesti päätäntävaltaa on siirretty entistä enemmän aluehallintoviranomaisille ja kunnille. Alueellisten erojen huomioiminen on suotavaa, mutta silti kaivattaisiin yhteistä linjaa siitä, miten toimitaan.
– Nyt päätökset tuntuvat perustuvan liikaa virkamiesten tulkintoihin eikä taudin leviämisen kannalta oleellisiin tekijöihin, Wihonen toteaa.
Yleisöä terasseilla, mutta ei katsomoissa
Wihonen nostaa Liigan pudotuspelit esimerkiksi sekavista linjauksista:
– Yleisöä ei halleihin saanut ottaa, mutta samaan aikaan ravintoloiden terassilla ottelua pystyi katsomaan toistasataa ihmistä. Otteluja siirrettiin myös alkavaksi aiemmaksi ravintoloiden aukiolojen mukaan. Esimerkiksi loppuottelujen aikaan Varsinais-Suomesta matkattiin seuraamaan ottelua Satakunnan baareihin, koska alueella oli pidennetty anniskeluaika. Vaikka ottelut pelattiin Turussa.
Linjaukset tuntuvat yleisesti ottaen kovin kummallisilta.
– Teatteriin ei saa ottaa kuin kuusi henkilöä, mutta seinänaapurissa oleva baari pystyy toimimaan 50 %:n asiakaspaikoilla. Jalkapallon sallituissa yleisömäärissä on varsin suuria eroja: esimerkiksi Helsingissä HJK:n otteluihin rajoitus on kuusi henkilöä, kun taas esimerkiksi Kuopiossa KuPSin peleihin voi ottaa jo 2 000 katsojaa.
Eikö vuodessa ole opittu?
Wihosen mukaan tuntuu siltä, että tulkinnat ovat täysin byrokraattisia eivätkä koronan kannalta mitenkään perusteltavissa.
– Kun korona-aikaa on eletty jo vuosi ja saatu paljon hyviä kokemuksia tapahtumien järjestämisestä turvallisesti, niin on käsittämätöntä, että yleisörajoitusten osalta ei ole löydetty selvää linjaa siitä, miten rajoituksia ja suosituksia tehdään ja puretaan tautitilanteen mukaan.
Sekava rajoituslinja kummastuttaa ihmisiä
Esimerkiksi muualla Euroopassa on yleisötilaisuuksia avattu kulttuurin ja urheilun osalta ja yleisöä on päästetty katsomoon, vaikka tautitilanne on Suomea huonompi.
– Ihmisiä kummastuttaakin Suomen ottama rajoitusten avaamislinja, joka tuntuu olevan ravintoloiden ja yleisön osalta joko tai. Jos esimerkiksi ulkoilmassa olevan jalkapallostadionin yleisökapasiteetti on yli 10 000 katsojaa, niin miksi yleisömäärää rajataan vain kuuteen tai kymmeneen henkilöön, kun samalla alueella sijaitsevassa ravintolassa voidaan ottaa toistasataa ihmistä? Wihonen ihmettelee.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten yleisö- ja kokoontumisrajoituksia koskevia linjauksia aiotaan selventää ja parantaa tautitilanteen hellittäessä sekä miten varmistetaan tiedonkulku tapahtumien järjestäjille, jotta he voivat tehdä ennakoivia päätöksiä. Miten vastaava ministeriö ohjeistaa aluehallintoviranomaisia ja kuntia päätöksenteossa?
– Onko päätöksenteko ollut vastaavan ministerin mukaan oikea-aikaista, kohtuullista ja oikeudenmukaista? Miten tilannetta aiotaan parantaa, ottaa virheistä opiksi ja varmistaa, että tapahtumien järjestäjillä on mahdollisuus järjestää tapahtumia turvallisesti loppukesänä, tulevana syksynä ja talvena? Wihonen haluaa tietää.
Suomen Uutiset
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronasuositukset ilmaantuvuusluvut yleisörajoitukset koronarokotukset exit-strategia ravintolarajoitukset koronarajoitukset koronapandemia Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS: Hallituksen lainvalmistelu luokatonta ja itse rajoitukset epäloogisia – kriisitunnelma katosi heti perustulakivaliokunnan tyrmättyä ulkonaliikkumisrajoitukset
Perussuomalaiset: Hallituksen ravintoloihin kohdistaman mielivallan loputtava – vasemmistolainen käsitys tasa-arvosta kurjuuden maksimointina ei perustu tartuntariskeihin
Antikainen pitää ravintolasulun jatkamisen ulottamista Itä-Suomeen kohtuuttomana: “Miksi hallitus ei noudata eduskunnan linjausta ravintolarajoitusten kuntakohtaisuudesta kuin Lapissa?”
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus elvyttää muuta Eurooppaa miljardeilla – milloin on kotimaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan vuoro?
Rantanen hallituksen kyvyttömyydestä purkaa koronarajoituksia: ”Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta?”
Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?
Wihonen: “Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”
Wihonen: Suomi tilasi miljoonia koronarokotteita, joita ei voida käyttää – kelpaavat kuitenkin kehitysmaissa
Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään
Yhdysvaltain vaalikampanja jatkuu tiukkana ja repivänä. Kamala Harris pyrkii nyt vetoamaan erityisesti mustiin miehiin, joiden keskuudessa hänen kannatuksensa on selvästi alempi kuin aiemmilla demokraattiehdokkailla. Harris lupaa muun muassa laillistaa marihuanan ja luoda mustille miehillä "uusia mahdollisuuksia" mariahuanabisneksessä.