Wihonen kysyy kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista. Kysymyksessä Wihonen tiedustelee, että onko hallituksella aikeita muuttaa nykyistä lainsäädäntöä ja onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys.
– Nyt tilanne on, että painoltaan ja päästöiltään suuremmat linja-autot saavat ajaa kevytkuorma-autoja lujempaa, Jussi Wihonen sanoo ja tiedustelee, aiotaanko seurata miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä.
Tieliikennelaissa on säädetty eri ajoneuvojen nopeusrajoituksista. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu nopeus määräytyy rekisteröintitodistukseen merkittyjen massojen, käyttöönottovuoden ja tiettyjen varusteiden perusteella.
Eri nopeusrajoitus hämmentää
Suomessa kevytkuorma-autoiksi rekisteröidään kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia ja enintään 7,5 tonnia painavat ajoneuvot. Kuorma-autoille on asetettu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, jonka mukaan ajoneuvolla saa ajaa enintään 80 km/h. Kuorma-autoon on myös asennettava nopeudenrajoitin, jonka on estettävä nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 km/h.
– On helppo tehdä ero isojen kuorma-autojen ja pienten pakettiautojen välillä. Kevytkuorma-autoiksi rekisteröityjen pakettiautojen kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Juuri raja-arvon (3500 kg) eri puolilla olevat pakettiautot saattavat olla täysin samankaltaisia, ero saattaa löytyä vain rekisteröinnistä. Esimerkiksi muuttofirmalla saattaa olla tilanne, jossa kevytkuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton paino on tosiasiassa pienempi muuttokuorman kanssa, kuin isolla kuormalla ajavan, samankokoisen, normaaliksi pakettiautoksi rekisteröidyn. Erotuksena, että toinen saa ajaa 80 km/h ja toinen 100 km/h, Wihonen kertoo.
Vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta
Erikoisen nopeusrajoittimien nopeusrajoituksista tekee se, että linja-autoja koskevat eri linjaukset. Suurempi massainen ja päästöiltään suurempi linja-auto saa ajaa kovempaa kuin kevyempi ja pienipäästöinen kevytkuorma-auto.
– Ajoneuvojen nopeusrajoittimien eri linjaukset aiheuttavat hämmennystä ammattikuljettajissa ja vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta, Wihonen sanoo ja kysyy hallitukselta, näkeekö se tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa ja onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista tai onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – “Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”
Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – “Se on pelkkää rahastusta”
Puheet ratahankkeista todellisuuspohjalle – Mäkelä: Autoilijat väistelevät tiemonttuja onnettomuuksien pelossa
Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää