Washington Postin Suomen euroartikkeli herätti kiinnostusta – Samaa on sanottu aiemminkin

Vasemmalle kallellaan oleva laatulehti Washington Post julkaisi mielipidekirjoituksen Matt O’Brieniltä, missä O’Brien tutkailee Suomen eurojäsenyyden tuomia haittoja. O’Brienin otsikko on pitkä, mutta kuvaava: Suomi on tehnyt kaiken oikein, mutta silti euro on köyhdyttänyt maata pysyvästi

(Finland has done everything right, but the euro is still making it permanently poorer.) Tämä ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta.

O’Brien kertoo, että on olemassa kolmenlaisia euromaita. Niitä, jotka eivät tehneet mitään oikein; niitä, jotka tekivät osapuilleen oikein; ja niitä, jotka tekivät kaiken oikein. Suomi nostetaan kaiken oikein tehneiden esimerkiksi. Mutta miten lähes samankailtaiset ei-euromaat ovat pärjänneet? O’Brien kehottaa katsomaan Pohjanlahden toiselle puolelle, Ruotsiin.

O’Brien kirjoittaa, että Suomi on valtioiden Microsoft, mutta silti jotain meni pieleen.

Palkkaleikkaukset eivät maistu

Huoli on suurin taloussokkien aikana. Säilyykö työpaikka? Palkansaajat viehtyvät ajatuksesta, että palkka joustaa korkeammalle tasolle. Entä sitten, kun yritys vaikeassa tilanteessa yrittää neuvotella työntekijöilleen palkkojen leikkausta?

Suomi on leikannut palkkatasojaan, jotta voisimme elää eurossa. Koska valuuttakurssijoustojen myötä ei tule eurossa apua niin kansallisiin kriiseihin pitää vastata tällä tavoin. Valuuttakursin joustamattomuus vaatii työmarkkinoiden joustoa. Jos työmarkkinat eivät jousta, niin tulos näkyy työttömyyden kasvuna ja huoltosuhteen heikkenemisenä.

Samaa on kertonut ajatuspaja Libera ansiokkaassa Työttömyysdevalvaatio-kirjoituksessaan.

Ruotsi selvisi finanssi- ja eurokriiseistä vähäisin vaurioin. Kuten O’Brien kirjoittaa, euro ei ollut ainoa ongelma, mutta se teki muista ongelmista paljon hankalamman ratkaista.

Suomen tulisi toivoa, että kaikki taloushäiriöt osuisivat jokaiseen euromaahan yhtä aikaa. Rahapolitiikalla vastataan euroalueella enemmistön mukaan. Jos Saksassa tai Ranskassa ei ole talouskriisiä, mutta Suomessa olisi, niin meitä ei kuunneltaisi.

Christensen kertoi aiemmin samaa kuin O’Brien

Talousuutismedia Bloomberg haastatteli Lars Christenseniä vuonna 2015. Christensen on laajasti arvostettu rahapolitiikan tuntemuksestaan. Lisäksi hän on toiminut Danske Bankin kehittyvien markkinoiden päätutkijana.

Christensen laukoi osapuilleen samat koleat analyysit Suomen eurojäsenyydestä kuin mitä O’Brienkin. Hän kertoi lisäksi, että Suomen oma valuutta olisi devalvoitunut noin 30 prosentilla. Toisin sanoen euro oli tämän verran liian kallis Suomelle ja se luo sen vuoksi kustannuskilpailukykyhaitan.

Hieman yli 25 vuotta sitten Iso-Britannia irroitti puntansa silloisesta ERM-valuuttakytköksestä, ja sattumoisin punta devalvoitui suurin piirtein saman verran kuin mitä Christensen arveli Suomen oman valuutan devalvoituneen ilman eurokytköstä. Punta heikkeni tuolloin noin 35 prosenttia. ERM-kytköksen purku tunnetaan “mustana keskiviikkona.”

Tuolloin Ison-Britannian taantuma päättyi heti devalvoitumisen myötä. Brittien valmistamat tuotteet halpenivat hetkessä ja se piristi vientiä. Palkkoja ei tarvinnut leikata ja silti töitä riitti.