Vuosi vaihtui – Suomen turvapaikkapolitiikkaan merkittäviä kiristyksiä: Jatkossa turvapaikka on aina määräaikainen ja rikoksen tehnyt voidaan karkottaa maasta

Turvapaikka ja jatkolupa pakolaisaseman perusteella myönnetään jatkossa kolmeksi vuodeksi aiemman neljän vuoden sijaan. Ensimmäinen toissijaisen suojelun lupa myönnetään vuodeksi ja jatkolupa toissijaisen suojelun perusteella kahdeksi vuodeksi aiemman neljän vuoden sijaan.

Kiristykset johtavat siihen, että jatkossa kansainvälinen suojelu muuttuu luonteeltaan väliaikaiseksi ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden sallimaan minimiin.

Sisäministeri Mari Rantanen sanoo, että uudistukset ovat osa hallitusohjelman maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen tähtääviä kirjauksia.

– Yhä useammin jatkossa katsotaan, onko suojelun tarve enää olemassa. Turvapaikkapolitiikan tulee perustua siihen, että kansainvälinen suojelu on väliaikaista ja että kotimaahan palataan heti, kun se on mahdollista, Rantanen toteaa.

Kansalaisuuden hakeminen vaikeutuu

Suojelun muuttuminen väliaikaiseksi tarkoittaa myös sitä, että jatkossa Maahanmuuttovirasto arvioi kansainvälisen suojelun jatkamisen tarvetta aiempaa useammin. Tarkoitus on myöntää kansainvälistä suojelua vain sen aikaa, kun henkilö tarvitsee sitä.

Rantanen huomauttaa myös, että kun aikaisemmin kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneilla on ollut mahdollisuus hakea Suomen kansalaisuutta neljän vuoden maassa oleskelun jälkeen, nyt asumisaikaedellytys on kahdeksan vuotta.

– Väliaikaisuus siis toteutuu aiempaa paremmin, koska tilannetta arvioidaan useammin eikä kansalaisuutta voi enää hakea neljän vuoden maassaolon jälkeen.

Asumisajan pidennys koskee siis myös kansainvälistä suojelua saavia kansalaisuuden hakijoita, eli asumisajan laskeminen alkaa siitä, kun oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella on myönnetty, eikä siitä, kun hakemus on jätetty.

Suojelu voidaan myös lakkauttaa

Ulkomaalaislain muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita myös kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, Rantanen korostaa.

– Turvapaikka jätetään jatkossa myöntämättä tai lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle, koska hänet on tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Uudistus on tärkeä, koska aiemmin tilanne on ollut se, että kansainvälisen suojelun asemaa ei ole lain mukaan voitu peruuttaa sillä perusteella, että henkilö on syyllistynyt Suomessa oleskelunsa aikana rikokseen.

– Kun suojeluaseman lakkauttaminen voidaan jatkossa tehdä törkeän rikoksen perusteella, se mahdollistaa jatkossa myös sen, että henkilö voidaan karkottaa maasta.

Jatkossa toissijainen suojeluasema jätetään myöntämättä tai lakkautetaan silloin, kun on syytä olettaa henkilön olevan vaaraksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle tai hän aseman saatuaan tekee esimerkiksi törkeän rikoksen.

Järjestelmä muuttuu järkevämpään suuntaan

Rantanen toteaa, että hallitusohjelman mukaiset lakiuudistukset ovat tärkeitä ja lisäävät Suomen turvallisuutta.

– Jatkossa meillä on siis mahdollisuus poistaa maasta rikoksiin syyllistyneitä tai niitä, jotka aiheuttavat vaaraa kansalliselle turvallisuudelle.

– Uudistukset paitsi muuttavat järjestelmää järkevämpään suuntaan samalla vähentävät väärinkäytöksien mahdollisuutta, Rantanen sanoo.

Ongelmallisen maahanmuuton kiristykset jatkuvat

Perussuomalaisten tavoitteena on kiristää ongelmallista maahanmuuttoa myös muista suunnista. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että työ jatkuu.