LEHTIKUVA
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. Eurokriisin aikoihin suomalaisten ostovoima oli hieman euroalueen keskimääräistä korkeampi. Espanjalaisten ostovoima oli 19 prosenttia, portugalilaisten 32 prosenttia ja kreikkalaisten 37 prosenttia suomalaisten ostovoimaa alhaisempi.
Kriisimaat ovat ottaneet merkittävästi suomalaisten ostovoimaa kiinni. Vuonna 2023 espanjalaisten ostovoima oli lähes suomalaisten tasolla. Portugalilaisten ja kreikkalaisten ostovoima on enää noin 20 prosenttia suomalaisten ostovoimaa pienempi. Kriisimaiden ostovoima on kasvanut nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.
Miten on käynyt kriisimaiden julkisen talouden velalle? Kreikan velka oli 164 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna 2023. Kreikka ei ole onnistunut vähentämään velkaantumistaan. Espanja julkinen velka on noussut 90 prosentista 105 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugalin julkinen velka on laskenut 129 prosentista 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valitettavasti Suomen julkinen velka on kasvanut 57 prosentista 77 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanja, Kreikka ja Portugali ovat selvinneet Suomea paremmin Ukrainan sodan vaikutuksista. Venäjän kaupan loppuminen ja energiakriisi eivät ole vaikuttaneet niin paljon näihin maihin kuin Suomeen.
Mikä voisi olla tämän vertailun opetus? Talouskasvun aikaansaamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen kannattaa panostaa ennakolta ja hyvän sään aikaan. Rahoitusmarkkinoiden ja/tai euroalueen alijäämämenettelyn pakottamana sopeuttamistoimet ovat aina vaikeampia. Kriisimaat ovat kriisiajan jälkeen valinneet talouskasvun.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
