LEHTIKUVA
Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.
Suomen Pankin analyysi mukaan (Euro ja talous 3/2024, Petri Mäki-Fränti) keskeisiä tekijöitä viennin heikkoon kehitykseen ovat Suomen heikko kilpailukyky sekä viennin epäsuotuisa tuote- ja maarakenne.
Viennin kilpailukyky heikkeni asteittain finanssikriisin jälkeen. Juha Sipilän hallitus onnistui tilapäisesti kilpailukykysopimuksen avulla parantamaan kilpailukykyä vuosina 2016-2020. Sen jälkeen viennin kilpailukyky on jälleen heikentynyt.
Suomen viennin tuoterakenne ei ole vastannut optimaalisesti sitä, mikä on ollut tuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla. Korkojen nousu tekee investoinneista vähemmän houkuttelevia. Siksi kansainvälisesti on investoitu vähemmän, ja se on vaikeuttanut tilannetta erityisesti Suomessa, jossa merkittävä osa viennistä on nimenomaan investointituotteita.
Viennin maarakenne kertoo, mihin maihin Suomi vie tuotteita. Maavaikutus kuvastaa sitä, kuinka nämä Suomelle tärkeät vientimarkkinat ovat kasvaneet verrattuna maailmankauppaan keskimäärin. Ensin Venäjän kaupan supistumisen myötä Suomen viennin maavaikutus oli negatiivinen vuoden 2009 finanssikriisistä vuoteen 2019 asti. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lopetti Suomen viennin käytännössä kokonaan.
Perinteisesti Suomen tärkeimmät vientimaat ovat olleet Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Kun kauppa yhteen kolmesta suuresta vientimaasta lakkaa, korvaavan viennin aikaansaaminen vaatii aikaa. Viimeisten neljän vuoden aikana Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut nopeasti. Yhdysvallat oli Suomen tärkein vientimaa vuonna 2024.
Miten Suomen päämarkkina-alueiden taloudellinen kehitys näyttäytyy lähivuosina? Venäjän vientiä ei juuri ole. Saksan näkymät ovat heikot johtuen energiapolitiikasta ja autoteollisuuden vaikeuksista. Ruotsin talous kehittyy kohtuullisesti, mutta heikko kruunu suhteessa euroon vaikeuttaa Suomen vientiä. Riskinä on, että Suomen hyvin kehittynyt vienti Yhdysvaltoihin saattaa tyssätä Donald Trumpin hallinnon mahdollisiin EU-tulleihin. Euron arvon heikkenemin suhteessa dollariin saattaa tosin hieman paikata tullien nousun vaikutuksia.
Suomen vientinäkymät näyttävät haasteellisilta lähivuosina. Vientinäkymät väistämättä laskevat osaltaan Suomen BKT:n kasvunäkymiä ja vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamistavoitteita.
Onni voi myös yllättävästi kääntyä. Risto E.J. Penttilän analyysin mukaan (KL 4.2.2024) Yhdysvalloissa on nyt vallankumouksellinen hallinto, joka laittaa kansainvälisen järjestelmän ja Yhdysvallat uusiksi. Parhaassa tapauksessa Ukrainaan saadaan rauha ja jälleenrakennus alkaa. Suomen investointituotteille syntyy jälleen kansainvälistä kysyntää. Venäjä voidaan mahdollisesti ottaa mukaan kansainväliseen talouteen nykykäsitystä nopeammin, ja Suomelle tärkeä vientimarkkina voisi avautua.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitusohjelmassa linjattu Team Finland -uudistus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoasiainhallintoon etenee. Päällekkäisyyksien ja byrokratian tilalle otetaan vienninedistämisen ulkomaantoiminnoissa käyttöön yhteinen johtaminen, yhteiset resurssit ja yhden luukun periaate.
Ulkoministeriö on aloittanut valmistelut perustaa edustusto Houstoniin. Tavoitteena on avata edustusto vuoden 2025 aikana. Edustautumisen tasoksi on valittu pääkonsulaatti, koska se tarjoaa parhaat vaikuttamismahdollisuudet suhteessa alueen päättäjiin sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa uuden pääkonsulaatin merkitystä suomalaiselle viennille ja yritysten kansainvälistymiselle.
Suurlähettiläskokouksessa puhuneen perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomen on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä tarkasteltava ulkopolitiikkaansa entistä kansainvälisemmin.
Viikon suosituimmat
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.
