LEHTIKUVA
Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.
Suomen Pankin analyysi mukaan (Euro ja talous 3/2024, Petri Mäki-Fränti) keskeisiä tekijöitä viennin heikkoon kehitykseen ovat Suomen heikko kilpailukyky sekä viennin epäsuotuisa tuote- ja maarakenne.
Viennin kilpailukyky heikkeni asteittain finanssikriisin jälkeen. Juha Sipilän hallitus onnistui tilapäisesti kilpailukykysopimuksen avulla parantamaan kilpailukykyä vuosina 2016-2020. Sen jälkeen viennin kilpailukyky on jälleen heikentynyt.
Suomen viennin tuoterakenne ei ole vastannut optimaalisesti sitä, mikä on ollut tuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla. Korkojen nousu tekee investoinneista vähemmän houkuttelevia. Siksi kansainvälisesti on investoitu vähemmän, ja se on vaikeuttanut tilannetta erityisesti Suomessa, jossa merkittävä osa viennistä on nimenomaan investointituotteita.
Viennin maarakenne kertoo, mihin maihin Suomi vie tuotteita. Maavaikutus kuvastaa sitä, kuinka nämä Suomelle tärkeät vientimarkkinat ovat kasvaneet verrattuna maailmankauppaan keskimäärin. Ensin Venäjän kaupan supistumisen myötä Suomen viennin maavaikutus oli negatiivinen vuoden 2009 finanssikriisistä vuoteen 2019 asti. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lopetti Suomen viennin käytännössä kokonaan.
Perinteisesti Suomen tärkeimmät vientimaat ovat olleet Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Kun kauppa yhteen kolmesta suuresta vientimaasta lakkaa, korvaavan viennin aikaansaaminen vaatii aikaa. Viimeisten neljän vuoden aikana Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut nopeasti. Yhdysvallat oli Suomen tärkein vientimaa vuonna 2024.
Miten Suomen päämarkkina-alueiden taloudellinen kehitys näyttäytyy lähivuosina? Venäjän vientiä ei juuri ole. Saksan näkymät ovat heikot johtuen energiapolitiikasta ja autoteollisuuden vaikeuksista. Ruotsin talous kehittyy kohtuullisesti, mutta heikko kruunu suhteessa euroon vaikeuttaa Suomen vientiä. Riskinä on, että Suomen hyvin kehittynyt vienti Yhdysvaltoihin saattaa tyssätä Donald Trumpin hallinnon mahdollisiin EU-tulleihin. Euron arvon heikkenemin suhteessa dollariin saattaa tosin hieman paikata tullien nousun vaikutuksia.
Suomen vientinäkymät näyttävät haasteellisilta lähivuosina. Vientinäkymät väistämättä laskevat osaltaan Suomen BKT:n kasvunäkymiä ja vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamistavoitteita.
Onni voi myös yllättävästi kääntyä. Risto E.J. Penttilän analyysin mukaan (KL 4.2.2024) Yhdysvalloissa on nyt vallankumouksellinen hallinto, joka laittaa kansainvälisen järjestelmän ja Yhdysvallat uusiksi. Parhaassa tapauksessa Ukrainaan saadaan rauha ja jälleenrakennus alkaa. Suomen investointituotteille syntyy jälleen kansainvälistä kysyntää. Venäjä voidaan mahdollisesti ottaa mukaan kansainväliseen talouteen nykykäsitystä nopeammin, ja Suomelle tärkeä vientimarkkina voisi avautua.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitusohjelmassa linjattu Team Finland -uudistus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoasiainhallintoon etenee. Päällekkäisyyksien ja byrokratian tilalle otetaan vienninedistämisen ulkomaantoiminnoissa käyttöön yhteinen johtaminen, yhteiset resurssit ja yhden luukun periaate.
Ulkoministeriö on aloittanut valmistelut perustaa edustusto Houstoniin. Tavoitteena on avata edustusto vuoden 2025 aikana. Edustautumisen tasoksi on valittu pääkonsulaatti, koska se tarjoaa parhaat vaikuttamismahdollisuudet suhteessa alueen päättäjiin sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa uuden pääkonsulaatin merkitystä suomalaiselle viennille ja yritysten kansainvälistymiselle.
Suurlähettiläskokouksessa puhuneen perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomen on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä tarkasteltava ulkopolitiikkaansa entistä kansainvälisemmin.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
