LEHTIKUVA
Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.
Juha Sipilän hallituskaudella suomalaisten ostovoima kääntyi kasvuun. Sanna Marinin hallituskaudella 2019–2023 ostovoima laski prosentin. Koronarajoitusten aikaansaamat tuotantoseisokit ja -saatavuusongelmat, vaikutukset tuotantoketjuihin, Ukrainan sodan myötä asetettujen pakotteiden vaikutus erityisesti energiatalouteen ja niitä seurannut inflaatio sekä korkojen nousu käänsivät ostovoimamme laskuun.
Toki myös saksalaisten ja virolaisten ostovoima on heikentynyt 2020-luvulla. Euroopan Hannu Hanhi, Ruotsi, on jälleen poikkeus. Venäjän hyökkäyksen jälkeinen kasvun heikkeneminen ja energiahintojen voimakas nousu ei ole heikentänyt ruotsalaisten ostovoimaa. Vuodesta 2012 vuoteen 2023 ruotsalaisten ostovoima on kasvanut 26 prosenttia. Suomalaisten keskimääräinen ostovoima on nyt 22 prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa ja Ruotsissa viimeisten vuosien aikana? Ensinnäkin Venäjä oli Suomen merkittävä vientimaa ennen vuotta 2014. Venäjän osuus Suomen viennistä oli viidennes. Vielä vuonna 2020 Venäjän osuus viennistä oli noin kymmenesosa. Venäjän merkitys Ruotsin viennistä on ollut perinteisesti pientä. Toiseksi Ruotsi on ollut perinteisesti energiaomavarainen. Sähkötuonti Venäjältä oli noin viidennes Suomen sähkökulutuksesta ennen Ukrainan kriisiä.
Kolmanneksi Suomen tuotantorakenne on Ruotsia yksipuolisempi. Suomen vienti painottuu pitkälti investointituotteisiin, joiden kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti heikkoa 2020-luvulla. Ruotsi vienti painottuu kulutustavaroihin, joille on riittänyt enemmän kysyntää. Neljänneksi, koska Ruotsi ei kuulu euroalueeseen, se on voinut käyttää omaa valuuttakurssipolitiikkaansa. Ruotsi kruunu on heikentynyt euroon nähden finanssikriisin jälkeen. Tämä on tukenut Ruotsin vientiä.
Ruotsin hyvä kehitys tietysti harmittaa. Suurempi huolenaihe on suomalaisten ostovoiman jääminen jälkeen euroalueen keskimääräisestä ostovoimasta. Euroalueen (19 maata, eli vuonna 2023 euroon liittynyt Kroatia ei ole mukana) keskimääräinen ostovoima oli 30 700 euroa vuonna 2023. Kasvua on ollut reilut kymmenen prosenttia vuodesta 2012.
Euron arvo perustuu pitkällä aikavälillä euroalueen keskimääräiseen talouskehitykseen. Keskimääräistä paremmin pärjäävät maat hyötyvät euron arvosta. Keskimääräistä huonommin pärjääville maille euron arvo saattaa muodostua liian korkeaksi. Liian korkea euron arvo vaikeuttaa vientiä ja hidastaa osaltaan tulevaa talouskasvua.
Mitä Suomen pitäisi tehdä? Kaikin tavoin edistää tärkeiden vientialojen, kuten metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden, toimintaedellytyksiä. Näille toimialoille kannattaisi antaa mahdollisuus kaikin tavoin kasvaa ja kehittyä.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansainvälinen taloussuhdanne on pitkään ollut ankea, mutta nyt optimismiinkin on pitkästä aikaa aihetta, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Inflaatio hidastui Suomessa selvästi jo viime vuonna.
Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
