LEHTIKUVA
Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.
Juha Sipilän hallituskaudella suomalaisten ostovoima kääntyi kasvuun. Sanna Marinin hallituskaudella 2019–2023 ostovoima laski prosentin. Koronarajoitusten aikaansaamat tuotantoseisokit ja -saatavuusongelmat, vaikutukset tuotantoketjuihin, Ukrainan sodan myötä asetettujen pakotteiden vaikutus erityisesti energiatalouteen ja niitä seurannut inflaatio sekä korkojen nousu käänsivät ostovoimamme laskuun.
Toki myös saksalaisten ja virolaisten ostovoima on heikentynyt 2020-luvulla. Euroopan Hannu Hanhi, Ruotsi, on jälleen poikkeus. Venäjän hyökkäyksen jälkeinen kasvun heikkeneminen ja energiahintojen voimakas nousu ei ole heikentänyt ruotsalaisten ostovoimaa. Vuodesta 2012 vuoteen 2023 ruotsalaisten ostovoima on kasvanut 26 prosenttia. Suomalaisten keskimääräinen ostovoima on nyt 22 prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa ja Ruotsissa viimeisten vuosien aikana? Ensinnäkin Venäjä oli Suomen merkittävä vientimaa ennen vuotta 2014. Venäjän osuus Suomen viennistä oli viidennes. Vielä vuonna 2020 Venäjän osuus viennistä oli noin kymmenesosa. Venäjän merkitys Ruotsin viennistä on ollut perinteisesti pientä. Toiseksi Ruotsi on ollut perinteisesti energiaomavarainen. Sähkötuonti Venäjältä oli noin viidennes Suomen sähkökulutuksesta ennen Ukrainan kriisiä.
Kolmanneksi Suomen tuotantorakenne on Ruotsia yksipuolisempi. Suomen vienti painottuu pitkälti investointituotteisiin, joiden kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti heikkoa 2020-luvulla. Ruotsi vienti painottuu kulutustavaroihin, joille on riittänyt enemmän kysyntää. Neljänneksi, koska Ruotsi ei kuulu euroalueeseen, se on voinut käyttää omaa valuuttakurssipolitiikkaansa. Ruotsi kruunu on heikentynyt euroon nähden finanssikriisin jälkeen. Tämä on tukenut Ruotsin vientiä.
Ruotsin hyvä kehitys tietysti harmittaa. Suurempi huolenaihe on suomalaisten ostovoiman jääminen jälkeen euroalueen keskimääräisestä ostovoimasta. Euroalueen (19 maata, eli vuonna 2023 euroon liittynyt Kroatia ei ole mukana) keskimääräinen ostovoima oli 30 700 euroa vuonna 2023. Kasvua on ollut reilut kymmenen prosenttia vuodesta 2012.
Euron arvo perustuu pitkällä aikavälillä euroalueen keskimääräiseen talouskehitykseen. Keskimääräistä paremmin pärjäävät maat hyötyvät euron arvosta. Keskimääräistä huonommin pärjääville maille euron arvo saattaa muodostua liian korkeaksi. Liian korkea euron arvo vaikeuttaa vientiä ja hidastaa osaltaan tulevaa talouskasvua.
Mitä Suomen pitäisi tehdä? Kaikin tavoin edistää tärkeiden vientialojen, kuten metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden, toimintaedellytyksiä. Näille toimialoille kannattaisi antaa mahdollisuus kaikin tavoin kasvaa ja kehittyä.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansainvälinen taloussuhdanne on pitkään ollut ankea, mutta nyt optimismiinkin on pitkästä aikaa aihetta, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Inflaatio hidastui Suomessa selvästi jo viime vuonna.
Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.
Viikon suosituimmat
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
