LEHTIKUVA
Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.
Juha Sipilän hallituskaudella suomalaisten ostovoima kääntyi kasvuun. Sanna Marinin hallituskaudella 2019–2023 ostovoima laski prosentin. Koronarajoitusten aikaansaamat tuotantoseisokit ja -saatavuusongelmat, vaikutukset tuotantoketjuihin, Ukrainan sodan myötä asetettujen pakotteiden vaikutus erityisesti energiatalouteen ja niitä seurannut inflaatio sekä korkojen nousu käänsivät ostovoimamme laskuun.
Toki myös saksalaisten ja virolaisten ostovoima on heikentynyt 2020-luvulla. Euroopan Hannu Hanhi, Ruotsi, on jälleen poikkeus. Venäjän hyökkäyksen jälkeinen kasvun heikkeneminen ja energiahintojen voimakas nousu ei ole heikentänyt ruotsalaisten ostovoimaa. Vuodesta 2012 vuoteen 2023 ruotsalaisten ostovoima on kasvanut 26 prosenttia. Suomalaisten keskimääräinen ostovoima on nyt 22 prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa ja Ruotsissa viimeisten vuosien aikana? Ensinnäkin Venäjä oli Suomen merkittävä vientimaa ennen vuotta 2014. Venäjän osuus Suomen viennistä oli viidennes. Vielä vuonna 2020 Venäjän osuus viennistä oli noin kymmenesosa. Venäjän merkitys Ruotsin viennistä on ollut perinteisesti pientä. Toiseksi Ruotsi on ollut perinteisesti energiaomavarainen. Sähkötuonti Venäjältä oli noin viidennes Suomen sähkökulutuksesta ennen Ukrainan kriisiä.
Kolmanneksi Suomen tuotantorakenne on Ruotsia yksipuolisempi. Suomen vienti painottuu pitkälti investointituotteisiin, joiden kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti heikkoa 2020-luvulla. Ruotsi vienti painottuu kulutustavaroihin, joille on riittänyt enemmän kysyntää. Neljänneksi, koska Ruotsi ei kuulu euroalueeseen, se on voinut käyttää omaa valuuttakurssipolitiikkaansa. Ruotsi kruunu on heikentynyt euroon nähden finanssikriisin jälkeen. Tämä on tukenut Ruotsin vientiä.
Ruotsin hyvä kehitys tietysti harmittaa. Suurempi huolenaihe on suomalaisten ostovoiman jääminen jälkeen euroalueen keskimääräisestä ostovoimasta. Euroalueen (19 maata, eli vuonna 2023 euroon liittynyt Kroatia ei ole mukana) keskimääräinen ostovoima oli 30 700 euroa vuonna 2023. Kasvua on ollut reilut kymmenen prosenttia vuodesta 2012.
Euron arvo perustuu pitkällä aikavälillä euroalueen keskimääräiseen talouskehitykseen. Keskimääräistä paremmin pärjäävät maat hyötyvät euron arvosta. Keskimääräistä huonommin pärjääville maille euron arvo saattaa muodostua liian korkeaksi. Liian korkea euron arvo vaikeuttaa vientiä ja hidastaa osaltaan tulevaa talouskasvua.
Mitä Suomen pitäisi tehdä? Kaikin tavoin edistää tärkeiden vientialojen, kuten metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden, toimintaedellytyksiä. Näille toimialoille kannattaisi antaa mahdollisuus kaikin tavoin kasvaa ja kehittyä.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansainvälinen taloussuhdanne on pitkään ollut ankea, mutta nyt optimismiinkin on pitkästä aikaa aihetta, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Inflaatio hidastui Suomessa selvästi jo viime vuonna.
Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Lue lisää
Lue lisää
