LEHTIKUVA
VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”
VTT Heikki Koskenkylä ihmettelee Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin Helsingin Sanomien kirjoitusta. Von Gerich kirjoitti, että euromaiden tulisi löytää laajamittainen ratkaisu yhteisiin velkakirjoihin eli eurobondeihin. Hän ei kuitenkaan mainitse tekstissään suoraan eurobondeja. Myös Euroopan komissio on jättänyt termin pois käytöstä, koska sen mainitseminen on saanut nihkeän vastaanoton lukuisissa euromaissa.
– Euroalueen yhteisistä velkakirjoista ei tule koskaan ratkaisua euroalueen maiden velkaongelmaan. Mahdollisemmalta näyttää malli, jossa yhteisiä velkakirjoja käytettäisiin rahoittamaan euroalueen syvempää yhteistä finanssipolitiikkaa, von Gerich pyörittelee kirjoituksessaan.
Koskenkylän mielestä von Gerich ei kirjoita avoimesti sitä, mihin nämä velkakirjoista saadut tulot käytetään. Hän muistuttaa, että finanssipoliittisia tuloja voidaan saavuttaa niin velkarahoituksella kuin verotuksellakin. Euromaille on pyöritelty arvonlisäverosta korvamerkittyä osuutta euromaiden yhteisen budjetin tulonlähteeksi.
Mihin Euroopan komissio tarvitsee velkarahaa?
Euroopan komissio haluaa von Gerichin mukaan lisää yhteistä velkaa. Koskenkylä muistuttaa, ettei velkarahaa haalita kassakaappeihin. Sitä aiotaan myös käyttää. Koskenkylä mainitsee kolme esillä ollutta menokohdetta.
Ensimmäinen menokohde olisi euroalueen yhteiset infrastruktuurihankkeet. Koskenkylän mielestä tämä voisi vielä onnistuakin, mikäli kohteet vain osataan valita viisaasti. Viisaus ei vain ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Espanjassa Real Ciudadin lentokenttä maksoi tuhat miljoonaa euroa ja se myytiin lähes käyttämättömänä huutokaupassa. Huutokaupassa lentokenttä vaihtoi omistajaa 10 000 eurolla.
Toinen käyttökohde komission mielestä voisi olla suhdannetasoitusrahasto. Tämä tarkoittaa yksittäisten euromaiden suhdannekuoppien tasoittamista yhteisillä varoilla.
Kolmantena visiona on ollut euroalueen työttömyyskorvausrahasto.
– Tämä on ollut erityisesti Ranskan lempilapsi, Koskenkylä muistuttaa.
EU-perussopimukselle lisää sopimusrikkomuksia
Yhdestä asiasta von Gerich ja Koskenkylä ovat samaa mieltä: Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) ovat tosiallisesti jo toteutettuja eurobondeja. Ne ovat Koskenkylän mukaan jo ilmiselviä EU-perussopimusrikkomuksia. Hän lisää, että Euroopan keskuspankin harjoittama rahapoliittinen keventäminen on niin ikään kiertotie eurobondien käytöstä.
– Tämä on erittäin huolestuttavaa, Koskenkylä huokaa sopimusrikkomuksista.
Hänen mielestä EU:n perussopimusta olisi pitänyt muuttaa. Sopimukseen ei olla haluttu koskea, koska politiikot pelkäävät sen kaatuvan kansanäänestyksissä. Muutamissa euromaissa EU:n perussopimus tulee viedä kansanäänestykseen ennen muutosten ratifiointia.
– Jos kansa on niin tyhmää, että he hyväksyvät muutokset niin silloinhan eurobondeja ei tarvitse piilottaa selän takana, Koskenkylä naurahtaa.
Lisävastuut hallitusohjelman vastaisia
Von Gerichin mukaan Suomelle sopisi “ajatus rajoitetuista yhteisistä velkakirjoista”. Asialla on myös kiire. Hänen mukaansa asiaa ei voida lykätä ensi vaalikauteen. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei näe yhteisiä velkakirjoja ratkaisuna – ei edes “rajoitettuina”.
Koskenkylä muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa kielletään yhteisvastuun lisääminen euroalueella. Hän ei ryhdy arvailemaan sitä, miten uusi hallituskokoonpano asian kanssa etenee. Koskenkylä muistuttaa, että uusi eduskuntaryhmä Sininen tulevaisuus on kuitenkin sitoutunut noudattamaan jo aiemmin tehtyä hallitusohjelmaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon
Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”
Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy
Brexit vie Saksaa perimmäisten kysymysten äärellä – syntyykö saksalainen Eurooppa vai eurooppalainen Saksa?
Princeton-professori eurokriisistä: Kun ranskalainen sanoo “solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”
Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Ranska lupaa talousuudistuksia – haluaa vastineeksi euromaille syvenevää yhdistymistä
Heikki Koskenkylä arvioi liittovaltiohaukka Guy Verhofstadtin esitystä: olisiko Euroopan Yhdysvallat ratkaisu EU:n ongelmiin?
Koskenkylä: Saksan ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka edelleen haussa – Eurooppa ei kestä Afrikasta saapuvaa tulijatulvaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää