PS ARKISTO
Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman työryhmän raportti valmistui viime viikolla. Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä arvioi, saadaanko raportin antamilla ehdotuksilla aikaan kaivattua talouskasvua Suomeen.
Risto Murron työryhmän raportista on ollut paljon arviointeja mediassa. Arviot vaihtelevat paljon. Kansanedustaja Sakari Puistolla oli Suomen Uutisissa hyvä katsaus raporttiin. Muutamaa päivää myöhemmin (4.3.2025) ilmestyi Sitran julkaisu ”Miksi Suomen talous ei kasva?”. Sen on laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola. Pohjolan analyysi täydentää merkittävästi kasvutyöryhmän tarkasteluja. Hallituspuolueet ovat jo alkaneet neuvotella kasvutoimista, joista on tarkoitus päättää hallituksen puoliväliriihessä heti pääsiäisen jälkeen. Pohjana on Murron työryhmän raportti, ehkä myös Pohjolan julkaisu.
Murron työryhmän raportissa on peräti 41 ehdotusta. Suuri osa on varsin pieniä luonteeltaan, eikä niillä ole paljon vaikutusta talouden kasvuun. Sääntelyn ja byrokratian karsimista ja yksinkertaistamista yritystoiminnassa suosittelee myös Mario Draghin raportti EU:lle viime syksynä. Tätä on syytä tehdä myös Suomessa. Ehdotukset liittyvät neljään teemaan: ihmiset, kasvuyritysten toimintaedellytykset, energiamarkkinat ja vihreä siirtymä sekä puolustusteollisuus. Yksi ehdotuksista koskee koulutusta. Sen mukaan vähintään puolet nuorista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon. Lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää olisi tarpeen kasvattaa.
Eniten huomiota on saanut ehdotus poistaa perintö- ja lahjavero Suomesta. Tilalle tulisi luovutusvoittovero. Perusteluna on se, että yritysvarallisuuden perintöveroon käytettävät rahat voitaisiin käyttää investointeihin, jos veroa ei olisi. Varsinkin Perheyritysten liitto on ajanut perintöveron poistoa jo pitkään.
Työryhmä ehdottaa myös listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verouudistusta. Osinkojen veronalainen osuus on nykyisin 25 prosenttia. Se tulisi nostaa viiden vuoden aikana 40 prosenttiin. Tämä olisi varsin pieni muutos. Useat tahot ovat ehdottaneet listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen laittamista samanlaiseksi kuin listatuilla pörssiyrityksillä. Tällöin osingoista olisi verollista 85 prosenttia.
Listaamattomien yritysten osinkojen verotus perustuu nyt nettovarallisuuteen (varat-velat). Tämä suosii yrityksiä, joilla on taseessa rakennuksia ja koneita sekä kalustoa. Jos yrityksen toiminta perustuu aineettomaan pääomaan eli tietotaito- ja TK-investointeihin, ei veroetua saa tai sen osuus jää vähäiseksi.
Näitä veroehdotuksia on kritisoitu myös paljon. Yleensä ekonomistit eivät kannata perintöveron poistoa. Arvio on, että poistaminen ei juuri auta talouden kasvua. Ruotsissa on poistettu sekä varallisuus- että perintövero. Siellä on varsin yleinen arvio, että perintöveron poisto toi ulkomaille paenneita pääomia takaisin Ruotsiin huomattavassa määrin.
Ruotsin pääomamarkkinat ovat talouden kokoon suhteutettuna huomattavasti laajemmat ja monipuolisemmat kuin Suomessa. Suomessa valtion rooli on aivan keskeinen valtionyhtiöiden ja TEL-yhtiöiden kautta. Meillä tarvittaisiin nykyistä paljon enemmän yksityisiä sijoittajia. Startup- ja kasvuyrityksiä on meillä paljon vähemmän. Murron raportissa tätä olisi pitänyt painottaa enemmän. Yllättävää on, että raportissa ei ehdoteta yhteisöveron laskua. Useat tahot ovat ehdottaneet yhteisöveron laskemista nykyisestä 20 prosentista 15 prosentin tasolle. Työryhmä kyllä ehdottaa tutkimus- ja tuotekehityksen investointivähennystä yhteisöverotuksessa. Myös vihreään siirtymään liittyvä investointivähennys on ehdotusten listalla.
Jonkinlainen yllätys on myös se, että työryhmä ei ehdota palkkaverotukseen muutosta. Veronmaksajain Keskusliitto on jo vuosia tehnyt vertailuja palkkatulojen verotuksesta Suomen ja useiden muiden maiden välillä. Erityisesti marginaaliverotus eli lisätulojen verotus on Suomessa jo alemmilla keskituloisilla selvästi korkeampi kuin muissa maissa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa todennut, että palkkatulojen verokevennys voisi olla perusteltua.
Pohjolan mukaan yrityssektorin heikko tuottavuus on taloutemme suurin ongelma. Talouden alavire ei johdu julkisesta sektorista, investointipulasta, heikosta kustannuskilpailukyvystä tai heikosta vientikysynnästä. Suomen markkinasektorin eli käytännössä yrityssektorin kokonaistuottavuus on laskenut 10 prosenttia vuoden 2007 jälkeen. Ongelma koskee laajalti eri toimialoja. Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen vuosina 2008-2013 kokonaistuottavuus supistui Suomessa ja verrokkimaissa (Ruotsi, Tanska ja Saksa), mutta Suomi ainoana maana ei ole toipunut laskusta. Suomen elintason kasvu (bruttokansantuote asukasta kohden) oli läntisen Euroopan nopeimpia 150 vuoden ajan eli teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta pysähtyi vuoteen 2007.
Suomi ei ole pystynyt omaksumaan 2000-luvun keskeisiä muutosvoimia, digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista, kasvun lähteiksi. Talouden rakennemuutos on edennyt meillä selvästi hitaammin kuin kilpailijamaissa. Kokonaistuottavuus kuvaa sitä, miten hyvin työvoimaa ja pääomaa pystytään yhdessä hyödyntämään parempien ja laadukkaampien tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa.
Talouspolitiikalla tulisi edistää rakennemuutosta, jotta kansantalouden vahvuudet entisestään voimistuisivat. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä ja jotka edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta kasvaville toimialoille. Yritystuilla ei tulisi tukea taantuvia aloja tai yrityksiä.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Suomen talouden heikon kasvun syyt on kyllä saatu selvitettyä. Ongelmana on se, miten saadaan rakennemuutokset käyntiin. Jotain isoja ja merkittäviä toimenpiteitä pitäisi tehdä. Odotettavissa olevalla väestökehityksellä ja heikolla kasvulla hyvinvointivaltion perusta alkaa pettää. Silloin jouduttaisiin saneeraamaan julkista sektoria paljon nykyistä ankarammin.
Talouskasvu syntyy pääosin yrityssektorilla ja hyvin toimivilla markkinoilla. Yritykset pitää saada uudistumaan, startup- ja kasvuyrityksiä pitää saada lisää ja ne pitäisi saada pysymään Suomessa. Tähän tarvitaan nykyistä paljon laajemmat ja monipuolisemmat pääomamarkkinat. Hallituksella pitäisi olla rohkeutta tehdä isoja ja vaikuttavia uudistuksia. Pikku näpertely ei nyt riitä. Myös julkisten menojen sopeuttamista on pakko jatkaa, koska rakenneuudistusten vaikutukset tulevat vuosien saatossa.
Heikki Koskenkylä, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.
Suomi on yrittänyt selvitä eteenpäin maailman myrskyissä jo seitsemäntoista vuotta ilman reaalista talouskasvua, ja nyt alkaa pikku hiljaa olemaan aika viimein tehdä asialle jotain. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ja Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo keskustelevat työstä, veroista, duunarien ja työn arvostuksesta sekä Suomen tilasta.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Nyt kun maassa on hallitus, joka merkittävästi rajoittaa Suomelle haitallista maahanmuuttoa, ovat puhuvat päät keksineet, että tämä estää huippuosaajien saapumista. Väite on tietenkin täyttä puppua, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Viikon suosituimmat
Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.
Opetushallituksen työryhmä ehdottaa, että islamin uskonto tulisi ottaa mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Työryhmän mukaan islamin tulisi olla yhtenä vaihtoehtona reaaliaineiden kokeissa. Nykyisin abiturientit voivat kirjoittaa vain evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon.
Ruotsin maahanmuuttoministeri lähti niin sanotusti kentälle ja suunnisti ongelmalähiöön. Matka sujui ongelmitta poliisin kyydissä ja samalla hallituksen edustaja sai ensiarvoisen tärkeätä palautetta uuden lainsäädännön vaikutuksista virkavallan arkityöhön. Ministeri julkaisi somessa postauksen reissustaan - ja taas kerran maton alle lakaistu todellisuus pamahti kaikkien silmille.
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jossa kiristetään ulkomaalaislakia turvapaikanhakijoiden ja suojelua saaneiden osalta. Jatkossa muun muassa lähtömaassa lomailu johtaisi lähtökohtaisesti ulkomaalaisen suojeluaseman lakkauttamiseen.
Euroopan villieläinten suojelusta vastaava komitea hyväksyi viime vuoden joulukuussa ehdotuksen suden suojelustatuksen alentamisesta täysin rauhoitetusta suojelluksi lajiksi. Susien kannanhoidollista metsästystä helpottava asetus astuu voimaan huomenna.
ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.
Donald Trump lupasi kongressissa pitämässään linjapuheessa rauhaa Ukrainaan, veronalennuksia ja työpaikkoja amerikkalaisille ja teollisuusyritysten paluuta Yhdysvaltoihin. Hän iloitsi siitä, että laiton siirtolaisuus on saatu kuriin, woke-ideologia on poistettu valtionhallinnosta ja kouluista ja että miehet eivät enää pääse urheilemaan naisten sarjoihin.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
