MATTI MATIKAINEN
Viikon 2/2014 luetuin
Kymmenen vuoden piina – voiko tapaturmavakuutukseen luottaa?
On loppukesän yö. 27-vuotias Toni Huikkola ajaa moottoripyörällään Hämeenlinnan keskustassa. Hän on ollut kaverinsa luona viettämässä iltaa. Äkkiä matka katkeaa. Väistämisvelvollinen pakettiauto kääntyy Huikkolan eteen.
– En edelleenkään muista kolarista mitään, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Huikkola kertaa yksitoista vuotta sitten hänelle tapahtunutta onnettomuutta.
Kuntoutuminen on ollut haastavaa. Kolarin jälkeen Huikkolan omia tuntemuksia ei otettu juuri huomioon.
– Neurologi vähätteli pientä aivoverenvuotoani ja sanoi, ettei siitä jäisi pysyvää haittaa. Jouduin itse hakeutumaan hoitoon, kun muisti ja “pää” eivät vaan toimineet kuten aiemmin, hän kertoo.
Joulukuussa 2002 Huikkola pääsi ensimmäisiin neuropsykologisiin testeihin.
– Niissä todettiin, että sekä muistissani että keskittymiskyvyssäni oli alentumaa. Jatkoin elämääni hyväksyen diagnoosin, hän muistelee.
Jälkikäteen Huikkola toteaa, että kymmenen vuoden takainen tietämys aivovammoista ei ollut samalla tasolla kuin nyt.
Kymmenen vuotta vamman diagnosointia
Koko reilun kymmenen vuoden ajan vakuutusyhtiö Lähivakuutus yritti erinäisin keinoin vältellä Huikkolan tapaturman korvausvastuuta.
– Yksi Lähivakuutuksen peruste oli potkunyrkkeilyharrastukseni, joka oli yhtiön mukaan syy oireitteni pahentumiseen, hän sanoo.
Vakuutusyhtiön mukaan Huikkolan vireystilanmuutokset – jotka vaihtuvat niin selkeinä jaksoina – eivät olisi olleet syy-yhteydessä kolariin.
– Sain diagnoosiksi elimellisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön, Huikkola puistelee päätään.
Onnettomuudesta oli kulunut kahdeksan vuotta, kun Huikkola pääsi traumaattisen aivovaurion saaneiden kuntoutuskurssille Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiaan Helsinkiin.
– Vasta siellä tajusin aivovamman laajuuden ja aloin ymmärtää siihen liittyviä oireita.
Taistelu elämästä ja eläkkeestä
Kuntoutuksen jälkeen koettelemukset jatkuivat perhepiirissä. Huikkola erosi pitkäaikaisesta kumppanistaan.
– Eron syy oli aivovammani, hän sanoo totisena.
2011 keväällä, puolen vuoden yksinolon jälkeen Huikkolan voimat eivät riittäneet enää arjen pyörittämiseen. Lisäksi Lähivakuutuksen hylkykirjeet masensivat häntä. Elämä oli lähellä katketa. Toistamiseen.
– Eräänä iltana söin lääkekaapistaan kaikki kolmiolääkkeet: reilut 100 pilleriä. Jouduin kolmeksi päiväksi teho-osastolle, hän avautuu.
Tammikuussa 2012 Huikkola sai vihdoin päätöksen työkyvyttömyydestään Lähivakuutukselta.
– Eläkkeen saamiseksi tarvittiin vielä yksi todiste: liikennevahinkolautakunnan päätös, jonka suosituksesta
Lähivakuutus myönsi minulle täyden eläkkeen, hän tarkentaa ja sanoo, ettei todennäköisesti olisi saanut vieläkään myönteistä eläkepäätöstä ilman asianajajansa Vesa Laukkasen oikeusapua.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 16/2013 -lehdessä.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää