Voiko EU saada Italiaa liekaan?
Italia ja muu EU ovat napit vastakkain Italian ensi vuoden budjettialijäämästä. Brysselin mielestä alijäämä on liian suuri, mutta Rooma ei halua antaa periksi. EU:lle tilanne ei ole mitenkään uusi.
Vuonna 2015 Kreikka oli viittä vaille hylkäämässä kolmannen tukipaketin sen tiukkojen ehtojen vuoksi. Se olisi mitä ilmeisimmin merkinnyt myös Kreikan euroeroa. Se olisi puolestaan luonut mahdollisesti ylivoimaisia paineita koko rahaliiton repeämiselle. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras kuitenkin taipui tukiohjelmaan, vaikka se oli tyrmätty kansanäänestyksessä selkein luvuin.
Tällä erää EU:lla on kuitenkin vastassa raskaan sarjan vastus. Sen vuoksi aiemmin käytetty taktiikka ei todennäköisesti toimi. Näin kirjoittaa Kansainvälisen valuuttarahaston ex-virkailija Isabelle Mateos y Lago talouslehti Financial Timesissa.
Kreikka väsytettiin markkinavoimilla
Italian ja Kreikan erot eivät jää pelkästään kokoon. Moni muukin muuttuja on toisin, vaikka yhtäläisyyksiä Kreikan kriisiin kieltämättä onkin.
Tsiprasin ja Italian varapääministerien Matteo Salvinin (kuvassa) ja Luigi Di Maion yhteinen tekijä on talousohjelmien vastustus ennakkoon. Toinen näitä kahta tapausta yhdistävä tekijä on EU:n halu saada asiat sujumaan unionin määräämällä tavalla.
Kreikan kohdalla EU sai tahtonsa lävitse, kun Euroopan keskuspankki istui tarkoituksellisesti käsiensä päällä ja antoi Kreikan muhia markkinavoimien kiehauttamassa sopassa riittävän kauan. EU:lla oli yksi täysin ylivoimainen valttikortti: EU tiesi kreikkalaisten haluavan pysyä yhteisvaluutan jäsenmaana.
Kun Kreikan rahoituskustannukset hipoivat taivaita, ei Kreikalla ollut kuin kaksi vaihtoehtoa: hylätä tukipaketti ja hyvästellä euro tai alistua.
Italian kohdalla tällaisen strategian noudattaminen saa kuitenkin riskivalot vilkkumaan tulipunaisena. Italialaiset suhtautuvat rutkasti kreikkalaisia penseämmin niin euroon kuin koko EU:iin. Pienikin lipsahdus voisi merkitä euron säilymisen kannalta suorastaan katastrofaalisen lopputuloksen.
Markkinat ovat suhtautuneet kiistaan melko tyynesti
Italian ensi vuoden budjetista syntynyt kiista on toki näkynyt markkinoilla. Italian lainakorot ovat olleet koholla, mutta eivät missään nimessä hälytystilan arvoisesti.
Tähän on mitä ilmeisimmin parikin syytä. Ensimmäinen on se, että markkinoillakin tiedetään panosten suuruus. EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa päästää Italiaa siihen tilanteeseen, että maassa otetaan käyttöön rinnakkaisvaluutta ja maa rymisee eurosta ulos. EU:n paljon rummuttamia palomuureja ei varmastikaan haluta kokeilla, sillä jos tai kun ne pettävät, on piru irti.
Toiseksi suuri osa Italian veloista on italialaisilla sijoittajilla, sekä tietysti EKP:lla. Ulkomaiset sijoittajat arastelevat helposti kiikkeriä tilanteita. Ulkomaiset sijoittajat ovatkin myyneet Italian velkaa, ja se on näkynyt hienoisena markkinakorkojen nousulla.
EU ei siten ole saanut Italiaa Kreikan tavoin tiukasti ruuvipenkkiin kiinni.
Italian tukipaketti olisi liian suuri
Osapuolten tulee varoa myös liiallista mahtailua. Jos Italiaan iskisi samansuuruinen markkinapaniikki kuin mitä Kreikassa nähtiin, ei EU:lla olisi varaa pelastaa Italiaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka Italia haluaisikin säilyä euromaana. Näin ainakin Italian hallitus on vakuutellut useaan otteeseen.
EU ei voine tarttua kumileimasimeen ja hyväksyä Italian budjetti sellaisenaan. Pelko siitä, että muutkin jäsenmaat tekevät perässä samoin, on aivan liian suuri.
EU:lle kenties paras vaihtoehto olisi tarjota jonkinlaista kompromissia ja hyväksyä Italialle muodollisesti esitystä pienempi alijäämä. EU voisi neuvotella myös budjetin eri elementteihin hienosäätöä ja pyrkiä Italiaa perääntymään edes maan eläkejärjestelmäuudistuksen romuttamisesta.
Italian budjettiesitystä ei nimittäin pidetä kautta maailman täysin kelvottomana tekeleenä. Esimerkiksi vasemmalle nojaavan brittilehti Guardianin mielestä budjettiesitys on varsin hyvä.
Mikäli Italia ei jänistä eikä taivu, EU:n kannattanee tehdä kuten Mateos y Lago kirjoituksessaan neuvoo: yrittää parhaalla mahdollisella tavalla suojautua Italian heiluttamalta “murskainpallolta”.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen
Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen
Italia syyttää EU-virkamiehiä maan talousahdingosta
EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää