

Voiko EU saada Italiaa liekaan?
Italia ja muu EU ovat napit vastakkain Italian ensi vuoden budjettialijäämästä. Brysselin mielestä alijäämä on liian suuri, mutta Rooma ei halua antaa periksi. EU:lle tilanne ei ole mitenkään uusi.
Vuonna 2015 Kreikka oli viittä vaille hylkäämässä kolmannen tukipaketin sen tiukkojen ehtojen vuoksi. Se olisi mitä ilmeisimmin merkinnyt myös Kreikan euroeroa. Se olisi puolestaan luonut mahdollisesti ylivoimaisia paineita koko rahaliiton repeämiselle. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras kuitenkin taipui tukiohjelmaan, vaikka se oli tyrmätty kansanäänestyksessä selkein luvuin.
Tällä erää EU:lla on kuitenkin vastassa raskaan sarjan vastus. Sen vuoksi aiemmin käytetty taktiikka ei todennäköisesti toimi. Näin kirjoittaa Kansainvälisen valuuttarahaston ex-virkailija Isabelle Mateos y Lago talouslehti Financial Timesissa.
Kreikka väsytettiin markkinavoimilla
Italian ja Kreikan erot eivät jää pelkästään kokoon. Moni muukin muuttuja on toisin, vaikka yhtäläisyyksiä Kreikan kriisiin kieltämättä onkin.
Tsiprasin ja Italian varapääministerien Matteo Salvinin (kuvassa) ja Luigi Di Maion yhteinen tekijä on talousohjelmien vastustus ennakkoon. Toinen näitä kahta tapausta yhdistävä tekijä on EU:n halu saada asiat sujumaan unionin määräämällä tavalla.
Kreikan kohdalla EU sai tahtonsa lävitse, kun Euroopan keskuspankki istui tarkoituksellisesti käsiensä päällä ja antoi Kreikan muhia markkinavoimien kiehauttamassa sopassa riittävän kauan. EU:lla oli yksi täysin ylivoimainen valttikortti: EU tiesi kreikkalaisten haluavan pysyä yhteisvaluutan jäsenmaana.
Kun Kreikan rahoituskustannukset hipoivat taivaita, ei Kreikalla ollut kuin kaksi vaihtoehtoa: hylätä tukipaketti ja hyvästellä euro tai alistua.
Italian kohdalla tällaisen strategian noudattaminen saa kuitenkin riskivalot vilkkumaan tulipunaisena. Italialaiset suhtautuvat rutkasti kreikkalaisia penseämmin niin euroon kuin koko EU:iin. Pienikin lipsahdus voisi merkitä euron säilymisen kannalta suorastaan katastrofaalisen lopputuloksen.
Markkinat ovat suhtautuneet kiistaan melko tyynesti
Italian ensi vuoden budjetista syntynyt kiista on toki näkynyt markkinoilla. Italian lainakorot ovat olleet koholla, mutta eivät missään nimessä hälytystilan arvoisesti.
Tähän on mitä ilmeisimmin parikin syytä. Ensimmäinen on se, että markkinoillakin tiedetään panosten suuruus. EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa päästää Italiaa siihen tilanteeseen, että maassa otetaan käyttöön rinnakkaisvaluutta ja maa rymisee eurosta ulos. EU:n paljon rummuttamia palomuureja ei varmastikaan haluta kokeilla, sillä jos tai kun ne pettävät, on piru irti.
Toiseksi suuri osa Italian veloista on italialaisilla sijoittajilla, sekä tietysti EKP:lla. Ulkomaiset sijoittajat arastelevat helposti kiikkeriä tilanteita. Ulkomaiset sijoittajat ovatkin myyneet Italian velkaa, ja se on näkynyt hienoisena markkinakorkojen nousulla.
EU ei siten ole saanut Italiaa Kreikan tavoin tiukasti ruuvipenkkiin kiinni.
Italian tukipaketti olisi liian suuri
Osapuolten tulee varoa myös liiallista mahtailua. Jos Italiaan iskisi samansuuruinen markkinapaniikki kuin mitä Kreikassa nähtiin, ei EU:lla olisi varaa pelastaa Italiaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka Italia haluaisikin säilyä euromaana. Näin ainakin Italian hallitus on vakuutellut useaan otteeseen.
EU ei voine tarttua kumileimasimeen ja hyväksyä Italian budjetti sellaisenaan. Pelko siitä, että muutkin jäsenmaat tekevät perässä samoin, on aivan liian suuri.
EU:lle kenties paras vaihtoehto olisi tarjota jonkinlaista kompromissia ja hyväksyä Italialle muodollisesti esitystä pienempi alijäämä. EU voisi neuvotella myös budjetin eri elementteihin hienosäätöä ja pyrkiä Italiaa perääntymään edes maan eläkejärjestelmäuudistuksen romuttamisesta.
Italian budjettiesitystä ei nimittäin pidetä kautta maailman täysin kelvottomana tekeleenä. Esimerkiksi vasemmalle nojaavan brittilehti Guardianin mielestä budjettiesitys on varsin hyvä.
Mikäli Italia ei jänistä eikä taivu, EU:n kannattanee tehdä kuten Mateos y Lago kirjoituksessaan neuvoo: yrittää parhaalla mahdollisella tavalla suojautua Italian heiluttamalta “murskainpallolta”.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen

Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen

Italia syyttää EU-virkamiehiä maan talousahdingosta

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää