

LEHTIKUVA
VM:n ex-ylijohtaja Nyberg: Jos talouskasvu ja hyvinvointi eivät kuulu euron hyötyihin, kannattaisi selvittää, mitä muita hyötyjä siitä on
Valtionvarainministeriön entinen rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja, VTT Peter Nyberg kertoo Brysselin Koneen haastattelussa mielipiteensä EU:n elvytysvälineestä.
Hänen mukaansa elvytysväline voi olla merkki poliittisen solidaarisuuden osoituksesta, mutta se ei ole välttämätön koronaseuraamusten hoidolle.
– Se ei ole myöskään riittävä edes euromaiden ongelmallisten maiden talouspulmien ratkaisemiseksi. Se edistää melko tehokkaasti EU:n marssia kohti keskitettyä finanssipoliitiikkaa kansallisten parlamenttien kustannuksella, hän sanoo haastattelun aluksi.
Nyberg sanoo, myös, että voimme arvata, että jos lainoilla rahoitaetaan raskaasti velkaantuneita maita, on kysymys lahjasta.
Suomen osuus tulisi olemaan noin 13 miljardia.
– Puhdas arvaus on, että takaisin tulisi kahdeksan miljardia. Nettomääräisesti Suomi maksaisi vähintään viisi miljardia. Epäilen suuresti, että vientimme nousisi sen verran. Lisäksi se olisi vientiä, josta itse maksamme.
Elvytyksen kohteina ovat maat, jotka eivät ole Suomen pääasiallisia vientikohteita. Pakettiin myönteisesti suhtautuvalle Saksalle esimerkiksi Italia on tärkeä vientimaa. Saksan vientiyritysten laariin tulee suoraa hyötyä elvytyskohdemaista.
Nybergin mukaan myös Ranska hyötyy, sillä sen pankeilla on suuret vastuut Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa. Ranskalla on myös erittäin paljon Italian lainoja.
Nybergin mukaan Suomella on tässä paketissa jonkinsorttisia ei-taloudellisia tavoitteita.
– Tässä saattaa olla pikemminkin kysymys jonkinlaisesta paikan lunastamisesta EU:n lounaspyödissä.
Kyse ei ole koronasta vaan komission toimivallan laajentamisesta
Nyberg sanoo myös, että korona ei ole edes ohi. Korona on lähinnä poliittinen syy.
–Kaikki ovat huolilssaan. Italia rähjää kunnolla, ettei sitä auteta. Käytännössä kyse on muusta kuin koronasta. Suuri syy siihen, että tähän mennään on se, että komissio näkee oivan tilaisuuden laajentaa toimivaltaansa. Sillä rakennettaisiin kauan toivottua finanssipolitiikkaa, hän sanoo.
Hänen mukaansa siinä vaiheessa kun rahoja pitää maksaa takaisin sanottaisiin, että EU maksaisi, jos vain saisi verotusoikeuden.
Valuvikainen euro
Nyberg muistuttaa, että euro syntyi valuvikojen kanssa.
– Viat eivät ole menneet mihinkään. Nyt niille pyritään löytämään korjausta.
– Niin kauan, kun maalla ei ole omaa valuutaa, sen pitää olla ketterä ja joustava kotimaisilla markkinoilla. Tämä on se varsinainen valuvika, mikä eurossa on. Kaikki maat eivät siihen siihen pysty, hän selventää.
Nyberg sanoo, että on mahdollista, että Italia eroaa eurosta.
–Italialla on samanlainen ongelma kuin Suomella. Kasvua ei ole ja velkaa hirveästi.
Kannataako siis Suomen olla eurossa?
Nybergin mukaan kannattaa vakavasti miettiä ja olisi hyvä selostaa, minkälaisia muita hyötyjä on eurosta on, jollei talouskavu ja hyvinvointi kuulu niihin.
Se kuinka kalliiksi eroaminen tulisi Suomelle on kysymys, josta ei ymmärrettävistä syistä ole juuri keskusteltu.
Moni ekonomisti ei puhu siitä julkisesti. Yksittäiselle ekonomistille on vaikeaa sanoa jotain, joka ei ole hänen työnantajansa kanssa linjassa.
– Pieni ryhmä ekonomisteja teki selvityksen. Halvimmillaan ero olisi 10 miljardia ja kalleimmillaan se johtaisi poliittisiin kostotoimiin euromaiden kohdalla.
Nyberg sanoo, että euroero saattasi tuottaa plussaa Suomelle muutaman vuoden päästä erosta. Se edellyttäisi, että oma valuutta joustaisi ja vienti vetäisi. Hänen mukaansa euroerosta hyötyisivät Suomen lisäksi Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali je ehkä Irlanti sekä Ranska.
Kuuntele Brysselin kone täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää