VM:n ex-johtaja Nyberg: päättäjät pysyttelevät yhteisvaluutassa hinnasta välittämättä

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) haastattelussa valtiotieteiden tohtori Peter Nyberg kertoo Suomea hivutettavan euromaana kohti liittovaltiota, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Nybergin mielestä pahoja ongelmia on aiheutunut erityisesti sen vuoksi, ettei jäsenmaat ole pitäytyneet talouspolitiikan säännöissä edes ennen finanssikriisiä. Nyberg ihmettelee, miten Suomi olisi voinut alun alkaenkaan pärjätä yhteisvaluutassa, koska vakaan valuutan kokeilumme ovat menneet aiemminkin pieleen. Erityisesti 90-luvun alun “vakaan markan” politiikan epäonnistuminen syöksi maamme vakavaan lamaan.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä työskennellyt Nyberg setvii vielä eläkkeelle jäätyäänkin eurokriisiä. Kun eurovaluutta otettiin Suomessa käyttöön, oli jo tuolloin tavoitteena saada luoduksi pankkikriisiä varten ratkaisumekanismi, jota ei koskaan saatu tehdyksi monien muiden maiden hangoitellessa vastaan. Vasta nyt ratkaisumekanismi olisi mukana osana pankkiunionia.

Nyberg ihmettelee pankkiunionin kriisirahaston 55 miljardin euron kokoa, ja sekin kerätään vuosien kuluessa. Nyberg kertoo, että hän on itse kuullut arvioita joiden mukaan pelkästään suurilta europankeilta uupuu peräti 850 miljardia euroa pääomaa. Nyberg arvelee, että veronmaksajien kukkarolla käytäisiin jälleen kerran, jos arviot pitäisivät kutinsa.

Nyberg ilmoittaa myös epäilevänsä pankkiunionin valvovaa elintä, joka olisi Euroopan keskuspankki EKP. Nyberg arvelee, että tavoitteet ovat epärealistisia, ja että toiminta on “samanlaista sähläämistä kuin tähänkin saakka.”

– Tähän saakka ainakin EKP ja komissio ovat osoittaneet, että ne haluavat pelastaa pankkeja julkisella tuella, Nyberg perustelee.

Liittovaltioon hiipien

Nyberg arvelee, että nykyisten päättäjien intresseissä on pysyä yhteisvaluutan jäsenenä hinnasta välittämättä. Nybergin mielestä yhteisvastuun lisäämiseen ei ole kuitenkaan tarvetta. Hänen mielestään Suomi voi vallan hyvin sanoa, että nyt riittää. Nyberg arvelee, että sillä voisi olla poliittinen hintansa.

– Mutta jos suomalaiset päättäjät tai äänestäjät uskovat siihen, että Suomen päättäjät hoitavat Suomen asioita paremmin kuin ulkomaiset päättäjät, niin tämä on realistinen mahdollisuus ja etumme.

Suomea on Nybergin mukaan hivutettu kohti liittovaltiota ilman, että missään vaiheessa on “nostettu kissaa pöydälle” ja kysytty, että kuinka pitkälle suomalaiset ovat valmiita menemään. Hänen mielestään viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata selkeästi, missä rajan tulee mennä. Nyberg kertoo, että Suomen itsenäisyyttä on kuljeteltu pienin askelin kohti Brysseliä jo parinkymmenen vuoden ajan. Nyt, kun edetään vauhdikkaammin, liittovaltiohanke huomataan.

Vaihtoehtojakin Nybergin mielestä on. Hänestä markkinakuria voisi ylläpitää siten, että “no bail-out” -säännöstä (SEUT 125) todellakin pidetään kiinni. Kaikki osapuolet tietäisivät riskinsä ja hinnoittelisivat myös valtiolainat sen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa eurosta pitäisi saada erota vaikka väliaikaisesti.

Nyberg ei näe myöskään estettä Suomen euroerolle. Se olisi vain isompi askel vastakkaiseen suuntaan. Hän muistuttaa, että maailmassa on aiemminkin lopetettu rahaliittoja ilman sen suurempia katastrofeja.

– Jos edessä on sen tyyppisiä nykykehityksen mukanaan tuomia vaikeuksia hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, että me emme syystä tai toisesta pärjää, sitten se on ehkä edessä, Nyberg toteaa Suomen euroerosta.