afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
Toimitus suosittelee
Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) haastattelussa valtiotieteiden tohtori Peter Nyberg kertoo Suomea hivutettavan euromaana kohti liittovaltiota, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Nybergin mielestä pahoja ongelmia on aiheutunut erityisesti sen vuoksi, ettei jäsenmaat ole pitäytyneet talouspolitiikan säännöissä edes ennen finanssikriisiä. Nyberg ihmettelee, miten Suomi olisi voinut alun alkaenkaan pärjätä yhteisvaluutassa, koska vakaan valuutan kokeilumme ovat menneet aiemminkin pieleen. Erityisesti 90-luvun alun “vakaan markan” politiikan epäonnistuminen syöksi maamme vakavaan lamaan.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä työskennellyt Nyberg setvii vielä eläkkeelle jäätyäänkin eurokriisiä. Kun eurovaluutta otettiin Suomessa käyttöön, oli jo tuolloin tavoitteena saada luoduksi pankkikriisiä varten ratkaisumekanismi, jota ei koskaan saatu tehdyksi monien muiden maiden hangoitellessa vastaan. Vasta nyt ratkaisumekanismi olisi mukana osana pankkiunionia.
Nyberg ihmettelee pankkiunionin kriisirahaston 55 miljardin euron kokoa, ja sekin kerätään vuosien kuluessa. Nyberg kertoo, että hän on itse kuullut arvioita joiden mukaan pelkästään suurilta europankeilta uupuu peräti 850 miljardia euroa pääomaa. Nyberg arvelee, että veronmaksajien kukkarolla käytäisiin jälleen kerran, jos arviot pitäisivät kutinsa.
Nyberg ilmoittaa myös epäilevänsä pankkiunionin valvovaa elintä, joka olisi Euroopan keskuspankki EKP. Nyberg arvelee, että tavoitteet ovat epärealistisia, ja että toiminta on “samanlaista sähläämistä kuin tähänkin saakka.”
– Tähän saakka ainakin EKP ja komissio ovat osoittaneet, että ne haluavat pelastaa pankkeja julkisella tuella, Nyberg perustelee.
Nyberg arvelee, että nykyisten päättäjien intresseissä on pysyä yhteisvaluutan jäsenenä hinnasta välittämättä. Nybergin mielestä yhteisvastuun lisäämiseen ei ole kuitenkaan tarvetta. Hänen mielestään Suomi voi vallan hyvin sanoa, että nyt riittää. Nyberg arvelee, että sillä voisi olla poliittinen hintansa.
– Mutta jos suomalaiset päättäjät tai äänestäjät uskovat siihen, että Suomen päättäjät hoitavat Suomen asioita paremmin kuin ulkomaiset päättäjät, niin tämä on realistinen mahdollisuus ja etumme.
Suomea on Nybergin mukaan hivutettu kohti liittovaltiota ilman, että missään vaiheessa on “nostettu kissaa pöydälle” ja kysytty, että kuinka pitkälle suomalaiset ovat valmiita menemään. Hänen mielestään viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata selkeästi, missä rajan tulee mennä. Nyberg kertoo, että Suomen itsenäisyyttä on kuljeteltu pienin askelin kohti Brysseliä jo parinkymmenen vuoden ajan. Nyt, kun edetään vauhdikkaammin, liittovaltiohanke huomataan.
Vaihtoehtojakin Nybergin mielestä on. Hänestä markkinakuria voisi ylläpitää siten, että “no bail-out” -säännöstä (SEUT 125) todellakin pidetään kiinni. Kaikki osapuolet tietäisivät riskinsä ja hinnoittelisivat myös valtiolainat sen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa eurosta pitäisi saada erota vaikka väliaikaisesti.
Nyberg ei näe myöskään estettä Suomen euroerolle. Se olisi vain isompi askel vastakkaiseen suuntaan. Hän muistuttaa, että maailmassa on aiemminkin lopetettu rahaliittoja ilman sen suurempia katastrofeja.
– Jos edessä on sen tyyppisiä nykykehityksen mukanaan tuomia vaikeuksia hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, että me emme syystä tai toisesta pärjää, sitten se on ehkä edessä, Nyberg toteaa Suomen euroerosta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
