Vesa Moilanen Lehtikuva
Vistbacka iloitsi Finlandia-talossa: 24 vuoden työ ei mennyt hukkaan
Tasavallan presidentti julisti valtiopäivät alkaneiksi Finlandia-talossa keskiviikkona. Arvokkaaseen tilaisuuteen osallistui kansanedustajien lisäksi joukko muitakin arvokkaita vieraita, joukossaan pitkäaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.).
– Totta kai tulin mielihyvin, kun tänne kutsuttiin ja puolueemme menestyi näin loistavasti toiseksi parhaimmin, Vistbacka aloitti.
Mutta uskoiko hän aikoinaan, että tällainen päivä vielä koittaa, että perussuomalaiset nousevat valtiopäiville toiseksi suurimpana puolueena?
– En ikinä olisi uskonut, kun kahdeksan vuotta edustin perussuomalaisia eduskunnassa yksin, että joskus olisimme toiseksi suurin puolue, Vistbacka päivitteli.
Hän istui eduskunnassa yhtä soittoa 24 vuotta vuodesta 1987 alkaen ja jättäytyi pois neljä vuotta sitten.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan puheenjohtajat Alexander Stubb, Timo Soini ja Juha Sipilä Finlandia-talolla Helsingissä.
– Se riitti – mutta työ ei mennyt hukkaan! Jos emme olisi Timo Soinin kanssa jaksaneet sinnitellä, meillä ei olisi 38 kansanedustajaa tänä päivänä, Vistbacka tuumaili.
Hän sanoi odottavansa jännityksellä, millaiseen ratkaisuun hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) lopulta päätyy. Mutta hän uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet osallistua hallitusohjelman rakentamiseen: puheenjohtaja Soini toi jo vaalitenteissä esiin siihen sopivat rakennuspuut. Mainittavia riidanaiheita ei ole.
Soini: Oli hyvät puheenvuorot
Soini kehui avajaisten kahvitilaisuudessa tasavallan presidentin ja Sipilän puheenvuoroja, joissa luonnehdittiin seuraavan vaalikauden haasteita ja tavoitteita melko samanlaisin sanankääntein, vastuuta ja kansallista yksimielisyyttä korostaen.
– Oli hyvät puheenvuorot molemmilla, Soini sanoi.
Hän korosti myös, kuinka hienoa on olla juhlavassa tilanteessa ja henkilökohtaisestikin suuri kunnia olla avajaisissa puhemiehistön jäsenenä. Alkaneita hallitusneuvotteluita hän luonnehti lyhyesti, mutta myönteisesti. Eduskuntaryhmä alkaa miettiä vastauksia Sipilän kysymyksiin ja istuu vaikka yöhön asti, jos on tarvis.
– Tuttua, selkeää perussuomalaista tekstiä tulee, Soini myhäili.
Yhteinen ratkaisu löytyy
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoi eduskuntaryhmän työvaliokunnan kokoontuvan vielä torstaina kello 9, minkä jälkeen on eduskuntaryhmän kokous vielä kello 10, mutta se ei enää muuta saavutettua tekstiä, vaan se tulee tiedoksi. Teksti luovutetaan hallitustunnustelija Sipilälle kello 14, minkä jälkeen teksti tulee julkiseksi.
Lindströmin mukaan Sipilän 15 kysymykseen vastataan hyvässä hengessä.
– Me neuvottelemme kaikista asioista ja löydämme yhteisen ratkaisun, hän vakuutti.
Loistavat fiilikset
Lindström juhlisti toisten voittoisien valtiopäivien avaamista hienoissa fiiliksissä.
– Hienot on fiilikset. Töitä on paljon ja juoksemista riittää, mutta pää kylmänä mennään ja mielenkiintoista on ollut. Aiemmin en ollut valitsemassa valiokuntapaikkojakaan, nyt valvoimme valintaa yhdessä Osmo Kokon kanssa, Lindström kertoi.
Vaalipäivää hän muisteli lämmöllä: fiilikset olivat uskomattomat! Ennakkoäänten perusteella hän laski menevänsä läpi ja piti seitsemää tuhatta hyvänä tuloksena – mutta kun ääniä kertyi lähes 10 000, joista 8000 kotikaupungista. Puolue voitti Kaakkois-Suomen vaalit kirkkaasti ja neljä meni läpi.
– SDP ei ollut varsinaisesti vihollinen, mutta niin kävi, että SDP hävisi! Jukka Kärnä ja Jouni Backman putosivat. Se oli melkoinen voitto, Lindström iloitsi.
Ville Vähämäki (ps.) nousi toiselle kaudelle Oulusta, joka oli kovin vaalipiiri, kun vastassa oli kempeleläinen keskustan puheenjohtaja. Mutta perussuomalaiset pitivät Oulun seudulla kolme paikkaa, vain kajaanilainen Pentti Kettunen putosi.
– Tulos oli hyvä. Kilpailu oli kovempaa kuin missään muualla, Sipiläkin sai yli 30 000 ääntä. Kolmeen paikkaan pitää olla tyytyväinen, Vähämäki arvioi.
Seuraavissa vaaleissa takaisin neljään paikkaan
Hän sanoi kuitenkin huomanneensa jo ennen vaaleja, että kysyntä oli kova. Ehdokkaat tekivät tosi hyvän vaalityön: lista oli tasainen ja monet ehdokkaat saivat yli 2000, jopa yli 3000 ääntä. Istuvat edustajat saivat kuitenkin eniten ääniä ja uusivat paikkansa.
– Jos kunnallisvaalit menevät vielä hyvin, niin nousemme todennäköisesti vielä neljään paikkaan, Vähämäki povasi.
Muhoslaisella Pirkko Mattilalla (ps.) oli kovasti pohdittavaa ennen vaaleja, mutta vaalipäivänä alkoi taas hymyilyttää.
– Ei ollut kokemusta vaaleista istuvana kansanedustajana ja oli haasteellinen tilanne, kun samassa piirissä oli Juha Sipilä. Mutta kampanja onnistui valtakunnallisesti. Jatkojytky onnistui ja itsekin sain 6577 ääntä, niin että tosi tyytyväinen olen. Tehdystä työstä tuli kiitos, hallintovaliokuntaa viime kaudella johtanut Mattila iloitsee.
– Loppu hyvin kaikki hyvin: olemme yhä Oulun vaalipiirin toiseksi suurin puolue, Mattila myhäili.
Turunen tipautti SDP:n Backmanin
Kaj Turunen teki Savonlinnassa suurtyön syrjäyttämällä samalta paikkakunnalta Jouni Backmanin (sd.), jota pidettiin varmana läpimenijänä samoin kuin imatralaista Jukka Kärnää (sd.). SDP:n miehet tipahtivat koko Itä-Suomesta.
– Kaakkois-Suomessa vaalityömme kesti koko neljä vuotta. Se hyvä työ palkittiin nyt, Turunen iloitsi.
Hän kehui vielä, että Jani Mäkelä (ps.) nousi Reijo Tossavaisen (ps.) tilalle niin, ettei yhtään paikkaa menetetty. Päinvastoin jopa viideskin paikka näytti mahdolliselta.
Perussuomalaiset sieppasivat mahtavan äänisaaliin nimenomaan teollisuuspaikkakunnilla, joita SDP ennen hallitsi. Kuusankosken Voikkaalla perussuomalaiset saivat kaksi kertaa enemmän ääniä kuin demarit.
– Suna Kymäläinen (sd.) meni läpi perussuomalaisella ohjelmalla, kuten vastustamalla tonttien myymistä ulkomaalaisille. Myös Kärnä yritti ennen vaaleja esittämällä Imatralaisen ilmoituksessa verovapaata tonnia, joka on suoraan perussuomalaisilta, Turunen naurahtaa. Backmanin ongelma oli, ettei hän vain saanut tarpeeksi ääniä: Savonlinnasta hän sai noin 2000 ääntä, kun Turunen sai lähes 3600. Myös Itä-Suomen naisehdokkaat söivät Backmanin tulosta.
– Demareilla tuli hätä siirtyä perussuomalaisten linjalle – Suna onnistui, Kärnä ei, Turunen päätteli.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jukka Kärnä Suna Kymäläinen Alexander Stubb Juha Sipilä Osmo Kokko SDP Ville Vähämäki Raimo Vistbacka Pirkko Mattila Kaj Turunen Timo Soini
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää