LEHTIKUVA
Virtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?
Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti eilen julkisen asiantuntijakuulemisen kansalaisaloitteesta Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Valiokuntien julkiset kuulemistilaisuudet ovat avoimia kansanedustajille ja eduskunnassa työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa ilmoitusta kuulemistilaisuudesta ei sivistysvaliokunnalta eduskunnalle kuitenkaan tullut. Mainintaa tilaisuudesta ei ollut myöskään eduskunnan sisäisessä tietokannassa.
– Kun kysymyksessä on vielä kansalaisaloite ja yhteiskunnallisesti näin mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, ei tällaista tiedottamista voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, vaikka kyseisessä valiokunnassa kuulemma pientä henkilöstövajausta sairauslomien vuoksi onkin, perussuomalaisten kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen paheksuu ja huomauttaa, että valiokunnat ovat juuri niitä keskeisiä tahoja, joissa valtaa käytetään.
– Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät päätökset ovat ydinasemassa. Valiokuntakannat taasen syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta, joten ei ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan. Erityisen perusteltuja julkiset kuulemiset ovat nimenomaan kansalaisaloitteita käsiteltäessä.
Kaukana julkisesta kuulemisesta
Myös tiedottaminen tilaisuudesta eduskunnan ulkopuolelle mietityttää Virtasta.
– Tällä kertaa ei oikein kyllä voi puhua julkisesta kuulemisesta. Vaikka tilaisuutta pystyikin seuraamaan suorana verkkolähetyksenä ja jälkeenpäin katsomaan videotallenteelta, ei siitäkään tiedottaminen ollut kehuttavaa.
– Ei kai vaan tämän tilaisuuden huomiotta jättäminen tai suoranainen pimittäminen ollut tarkoituksellista, kun kysymyksessä on suomalaisen demokratian nykyaikaistamiseen ja suomalaisten valtarakenteiden tosiasialliseen kyseenalaistamiseen tähtäävä kansalaisaloite? Virtanen kysyy.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Niikko: Uralla eteneminen ei saa olla kiinni ruotsinkielisyydestä
Tutkimus sen todisti – leijonanosa karsastaa pakkoruotsia
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.