Viron parlamenttivaaleissa tällä erää vain viisi puoluetta ylitti viiden prosentin äänikynnyksen. Suurimmaksi puolueeksi nousi länsimielinen reformipuolue. Toiseksi kiri maan Venäjä-myönteinen keskustapuolue. Kolmanneksi nousi kansallismielinen ja euroskeptinen EKRE.
Reformipuolue saavutti hieman yli kolmanneksen parlamenttipaikoista 28,9 prosentin äänimäärällä. Keskustapuolue menettää yhden edustajapaikan. Sen vaalitulos 23,1 prosenttia on hieman edellisiä vaaleja pienempi.
Kansallismieliset sen sijaan suorastaan jyräsivät vaaleissa. EKRE:n äänimäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi viime vaaleista. Puolue saalisti 17,8 prosenttia äänistä. Se tietää 12 lisäpaikkaa parlamenttiin edellisten seitsemän paikan lisäksi.
Parlamenttipaikoille ylsivät myös isänmaapuolue (12 paikkaa) ja sosiaalidemokraatit (10 paikkaa).
Presidentti nimeää hallitustunnustelijan
Viron presidentti Kersti Kaljulaid nimeää lähipäivinä hallitustunnustelijan. Reformipuolueen johtaja Kaja Kallas on mitä ilmeisimmin ensimmäisenä tunnusteluvuorossa.
Kallas ei ole sulkenut hallitustunnusteluista pois muita kuin kansallismieliset. Käytännössä hallituksessa voisi olla kaksi suurinta puoluetta tai sitten reformipuolueen kanssa hallituksessa ovat molemmat pienemmät puolueet.
EKRE:n puheenjohtaja Mart Helme on esittänyt hallitusvaihtoehdoksi myös keskustapuolueen, EKRE:n ja isänmaapuolueen. Tämä tuskin toteutuu.
Reformipuolue luopuisi venäjän kielen opiskelusta
Reformipuolue ja EKRE haluaisivat luopua venäjän kielen opiskelusta. Keskusta on taas tätä vastaan.
Reformipuolue ja keskustapuolue eroavat myös maan verojärjestelmän suhteen. Keskusta haluaisi luopua tasaveromallista progressiiviseen verotukseen Suomen tavoin. Reformipuolue taas pitää tasaveromallista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Lue lisää
