Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vastaili melko ympäripyöreästi Ylen Ykkösaamussa kuntien pakkoliitoksia koskeviin kysymyksiin.
Virkkusen mukaan linjaus on, että valtioneuvosto ja eduskunta antavat raamit, mutta hyvät ratkaisut löytyvät kuntatasolla.
Pakkoliitoksen kriteerejä mietitään ensi syksynä. Valmistelu alkaa valtiovarainministeriössä. Aiemminkin oli pakkomahdollisuus kunnille, jotka eivät voi suoriutua palveluvelvoitteistaan. Valtioneuvosto käytti mahdollisuutta muutaman kymmenen kertaa vuosikymmenten aikana.
– Se oli hyvin väljä muotoilultaan, mutta nyt haetaan hyvin tarkasti kohdennetut kriteerit ja menettelytavat.
Pakkoliitokset
yhtenäisille alueille
Pakkoa sovellettaisiin alueilla, jotka ovat jo kasvaneet yhteen ja ovat käytännössä samaa kaupunkia, mutta siellä on useita verotusalueita.
– Päätöksillä pitäisi olla myös asukkaiden enemmistön tuki, eli se edellyttäisi kansanäänestystä alueelle.
Kansanäänestys tehtäisiin koko valtioneuvoston toivomalla liitosalueella. Yle kysyi Virkkuselta, mitä hän vastaa niihin otaksumiin, että kansanäänestyksessä suurempi osapuoli jyräisi pienemmän kunnan asukkaiden näkemyksen?
– Kaikenkaikkiaan koko kuntarakenteessa haetaan ratkaisuita, joissa rakenteita ei katsota yksittäisen kunnan, vaan kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla alueella voi olla hyvin ristiriitaiset edut ja varsinkin kaupunkiseuduilla, on tavallista, että osa kunnista hyötyy merkittävästi sijainnnistaan, eikä ole samalla tavalla kantamassa vastuuta koko alueen kehittymisestä, vaikka kunnat ovatkin hyvin riippuvaisia toisistaan.
Ei siis suoraa vastausta. Kysymys jatkui: “on kuultu äänenpainoja, että kuntien itsehallinto kuitenkin nauttisi perustuslain suojaa. Tuleeko tässä vielä yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa?”
– Luonnollisesti valmistelu tehdään huolella niin , että se on perustuslain ehtojen sisällä. Tärkeä ehto on juuri paikallisuuden näkökulma. Alueen täytyy vastata asukkaiden näkemystä paikallisuudesta. Se on yksi tärkeä reunaehto tässä valmistelussa, Virkkunen ymmyrteli.
Tuorin vertaus
Irakiin ja Kuwaitiin
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästeli seudullisia äänestyksiä äskettäin Helsingin Sanomissa. Seudullisia kansanäänestyksiä ei ole aiemmin tehty. Äänestykset on tehty kunnittain.
Tuori vertasi pienemmän ja suuremman kunnan kansanäänestystä tilanteeseen, jossa Irak ja Kuwait olisivat vuonna 1991 äänestäneet yhdessä siitä, pitääkö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakin äänet luonnollisesti olisivat jyränneet pienemmän maan vastustavat äänet.
Tuorin mielestä ehdotus pakkoliitoksista pakottaa arvioimaan uudelleen koko kuntarakennelain.
Hän pitää myös selvänä, että syksyn aikana valmisteltava pakkoliitospykälä täytyy viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Valiokunta selvittää, onko se sopusoinnussa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa.