Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vastaili melko ympäripyöreästi Ylen Ykkösaamussa kuntien pakkoliitoksia koskeviin kysymyksiin.
Virkkusen mukaan linjaus on, että valtioneuvosto ja eduskunta antavat raamit, mutta hyvät ratkaisut löytyvät kuntatasolla.
Pakkoliitoksen kriteerejä mietitään ensi syksynä. Valmistelu alkaa valtiovarainministeriössä. Aiemminkin oli pakkomahdollisuus kunnille, jotka eivät voi suoriutua palveluvelvoitteistaan. Valtioneuvosto käytti mahdollisuutta muutaman kymmenen kertaa vuosikymmenten aikana.
– Se oli hyvin väljä muotoilultaan, mutta nyt haetaan hyvin tarkasti kohdennetut kriteerit ja menettelytavat.
Pakkoliitokset
yhtenäisille alueille
Pakkoa sovellettaisiin alueilla, jotka ovat jo kasvaneet yhteen ja ovat käytännössä samaa kaupunkia, mutta siellä on useita verotusalueita.
– Päätöksillä pitäisi olla myös asukkaiden enemmistön tuki, eli se edellyttäisi kansanäänestystä alueelle.
Kansanäänestys tehtäisiin koko valtioneuvoston toivomalla liitosalueella. Yle kysyi Virkkuselta, mitä hän vastaa niihin otaksumiin, että kansanäänestyksessä suurempi osapuoli jyräisi pienemmän kunnan asukkaiden näkemyksen?
– Kaikenkaikkiaan koko kuntarakenteessa haetaan ratkaisuita, joissa rakenteita ei katsota yksittäisen kunnan, vaan kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla alueella voi olla hyvin ristiriitaiset edut ja varsinkin kaupunkiseuduilla, on tavallista, että osa kunnista hyötyy merkittävästi sijainnnistaan, eikä ole samalla tavalla kantamassa vastuuta koko alueen kehittymisestä, vaikka kunnat ovatkin hyvin riippuvaisia toisistaan.
Ei siis suoraa vastausta. Kysymys jatkui: “on kuultu äänenpainoja, että kuntien itsehallinto kuitenkin nauttisi perustuslain suojaa. Tuleeko tässä vielä yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa?”
– Luonnollisesti valmistelu tehdään huolella niin , että se on perustuslain ehtojen sisällä. Tärkeä ehto on juuri paikallisuuden näkökulma. Alueen täytyy vastata asukkaiden näkemystä paikallisuudesta. Se on yksi tärkeä reunaehto tässä valmistelussa, Virkkunen ymmyrteli.
Tuorin vertaus
Irakiin ja Kuwaitiin
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästeli seudullisia äänestyksiä äskettäin Helsingin Sanomissa. Seudullisia kansanäänestyksiä ei ole aiemmin tehty. Äänestykset on tehty kunnittain.
Tuori vertasi pienemmän ja suuremman kunnan kansanäänestystä tilanteeseen, jossa Irak ja Kuwait olisivat vuonna 1991 äänestäneet yhdessä siitä, pitääkö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakin äänet luonnollisesti olisivat jyränneet pienemmän maan vastustavat äänet.
Tuorin mielestä ehdotus pakkoliitoksista pakottaa arvioimaan uudelleen koko kuntarakennelain.
Hän pitää myös selvänä, että syksyn aikana valmisteltava pakkoliitospykälä täytyy viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Valiokunta selvittää, onko se sopusoinnussa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmetteli Riikka Purran ja muiden perussuomalaisten myönteisiä kommentteja puheesta, jonka Yhdysvaltojen varapresidentti J.D. Vance piti Münchenissa. Erilaisena ja yllättävänäkin Vancen puhetta pitävä perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää puheessa olennaisena asiana sitä, että Vance toi esiin Euroopan arvorappion. Monen on vaikea tunnustaa, että on menty väärään suuntaan.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
