Sote-selvityksen muutaman viikon lisäaika oli tarpeen, koska muuten raportti olisi jäänyt keskeneräiseksi ja monet kuntia askarruttavat kysymykset, kuten rahoitus ja päätöksenteko, liian vähälle käsittelylle, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo kokoomuksen Verkkouutisissa.
Virkkusen mukaan sote-selvityksen lisäaika ei vaikuta kuntarakennelain aikatauluun. Kuntauudistus etenee aikataulussaan, vaikka siihen kytkeytyvä sosiaali- ja terveydenhuollon selvitys viivästyy.
– Sote-selvityksen lisäaika ei vaikuta rakennelain aikatauluihin. Joka tapauksessa uudistuksessa mennään kuntarakenne edellä.
Kunnat ovat moittineet laajasti uudistusten järjestystä: yleisesti ajatellaan, että sote-alueiden rajat pitäisi piirtää ensin ja päättää kuntien rajoista vasta sitten, koska sote-asiat ovat kuntien keskeinen menoerä.
Kuntien on määrä antaa lausuntonsa uudistusta ohjaavaan kuntarakennelakiluonnokseen ensi viikon torstaihin mennessä. Lausuntopalautteen pohjalta tehdään sitten tarvittavia muutoksia.
Kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa, vaikka ensi viikolla ei ole vielä selvillä, minkälaista karttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi ollaan hahmottelemassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilötyöryhmä pyysi keskiviikkona lisäaikaa työlleen, joka oli määrä julkistaa huomenna perjantaina. Lisäaikaa myönnettiin 19.3 saakka.
Keskusta kysyy: Kuka enää uskoo kokoomuksen uudistuksiin?
Sote-selvityksen myöhästyminen lähes kolmella viikolla paljastaa johtajuuden puutteen hallituksessa, keskustan ex-ministerit Juha Rehula ja Tapani Tölli katsovat. Tölli toimi hallinto- ja kuntaministerinä Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksessa. Rehula toimi sosiaali- ja terveysministerinä Matti Vanhasen toisessa ja Kiviniemen hallituksessa.
– Vastuun kantaa viime kädessä pääministeri, jonka tämän päivän uutistenkin jälkeen on turha marssia huomenna hallituksen puoliväliriihestä ulos rohkeana uudistajana, kaksikko lataa keskustan Suomenmaassa.
Kaksikon mielestä hallituksen suurimmat uudistukset, kuntauudistus ja sote-uudistus, ovat ennennäkemättömällä tavalla levällään, vaikka pääministeri, kuntaministeri ja peruspalveluministeri muuta väittävät. Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) on aika katsoa vakavasti peiliin eikä SDP:n tapaan aina hakea syyllisiä edellisestä hallituksesta.
Keskusta ei hyväksy julkisuudessa esillä olleita suunnitelmia ensisijaisesti isäntäkuntamallille rakentuvista 30-40 sote-alueesta koko Suomeen.
– Toteutuessaan esitys kiihdyttäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautumista ja tarkoittaisi palvelujen alasajoa maakuntien reuna-alueilla. Esitys rikkoisi hyvin toimivat sairaanhoitopiirit ja toisi tilalle hallintohimmelit, kun sote-alueiden asukasmäärät jäävät riittämättömiksi palvelujen järjestämisen kannalta, Tölli ja Rehula toteavat.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
