Sote-selvityksen muutaman viikon lisäaika oli tarpeen, koska muuten raportti olisi jäänyt keskeneräiseksi ja monet kuntia askarruttavat kysymykset, kuten rahoitus ja päätöksenteko, liian vähälle käsittelylle, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo kokoomuksen Verkkouutisissa.
Virkkusen mukaan sote-selvityksen lisäaika ei vaikuta kuntarakennelain aikatauluun. Kuntauudistus etenee aikataulussaan, vaikka siihen kytkeytyvä sosiaali- ja terveydenhuollon selvitys viivästyy.
– Sote-selvityksen lisäaika ei vaikuta rakennelain aikatauluihin. Joka tapauksessa uudistuksessa mennään kuntarakenne edellä.
Kunnat ovat moittineet laajasti uudistusten järjestystä: yleisesti ajatellaan, että sote-alueiden rajat pitäisi piirtää ensin ja päättää kuntien rajoista vasta sitten, koska sote-asiat ovat kuntien keskeinen menoerä.
Kuntien on määrä antaa lausuntonsa uudistusta ohjaavaan kuntarakennelakiluonnokseen ensi viikon torstaihin mennessä. Lausuntopalautteen pohjalta tehdään sitten tarvittavia muutoksia.
Kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa, vaikka ensi viikolla ei ole vielä selvillä, minkälaista karttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi ollaan hahmottelemassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilötyöryhmä pyysi keskiviikkona lisäaikaa työlleen, joka oli määrä julkistaa huomenna perjantaina. Lisäaikaa myönnettiin 19.3 saakka.
Keskusta kysyy: Kuka enää uskoo kokoomuksen uudistuksiin?
Sote-selvityksen myöhästyminen lähes kolmella viikolla paljastaa johtajuuden puutteen hallituksessa, keskustan ex-ministerit Juha Rehula ja Tapani Tölli katsovat. Tölli toimi hallinto- ja kuntaministerinä Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksessa. Rehula toimi sosiaali- ja terveysministerinä Matti Vanhasen toisessa ja Kiviniemen hallituksessa.
– Vastuun kantaa viime kädessä pääministeri, jonka tämän päivän uutistenkin jälkeen on turha marssia huomenna hallituksen puoliväliriihestä ulos rohkeana uudistajana, kaksikko lataa keskustan Suomenmaassa.
Kaksikon mielestä hallituksen suurimmat uudistukset, kuntauudistus ja sote-uudistus, ovat ennennäkemättömällä tavalla levällään, vaikka pääministeri, kuntaministeri ja peruspalveluministeri muuta väittävät. Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) on aika katsoa vakavasti peiliin eikä SDP:n tapaan aina hakea syyllisiä edellisestä hallituksesta.
Keskusta ei hyväksy julkisuudessa esillä olleita suunnitelmia ensisijaisesti isäntäkuntamallille rakentuvista 30-40 sote-alueesta koko Suomeen.
– Toteutuessaan esitys kiihdyttäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautumista ja tarkoittaisi palvelujen alasajoa maakuntien reuna-alueilla. Esitys rikkoisi hyvin toimivat sairaanhoitopiirit ja toisi tilalle hallintohimmelit, kun sote-alueiden asukasmäärät jäävät riittämättömiksi palvelujen järjestämisen kannalta, Tölli ja Rehula toteavat.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
