Viraalia politiikkaa – koronapandemia jakaa valtioita ja ihmisiä
Kulkutaudit ovat kautta historian muokanneet kaupunkien ja sivilisaatioiden kohtaloja. Amerikkalaisprofessori uskoo, että Covid-19-viruksella on jo nyt ollut syvä vaikutus meidän poliittiseen tulevaisuuteemme. Ennen kaikkea kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä valtakamppailusta. Valtioiden sisäisellä tasolla pandemia saattaa johtaa uuteen luokkasodan aikaan.
Sen sijaan, että yhdistäisi ihmiset yhteistä vihollista vastaan, koronapandemia näyttää kansainvälisellä tasolla pikemminkin pahentavan valtioiden sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja ja jakolinjoja, kirjoittaa urbaanien alueiden kehitykseen erikoistunut professori Joel Kotkin mielipidekirjoituksessaan Quillette-nettilehdessä.
Pandemia on politiikkaa
Kautta historian erilaiset pandemiat ovat tuhonneet suurkaupunkeja ja jopa kokonaisia sivilisaatioita. Musta surma runteli Eurooppaa useina epidemia-aaltoina satojen vuosien ajan. Monet Amerikan intiaanikulttuurit sortuivat valloittajien tuomien kulkutautien alle.
Koronapandemia ei ole yhtä tappava kuin musta surma, jonka arvioidaan surmanneen 30-60 prosenttia Euroopan silloisesta väestöstä, mutta se panee silti kansainvälisen politiikan palapelin uuteen järjestykseen. Kahden nykyisen supervallan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen konflikti on pandemian aikana jälleen korostunut.
Kotiutetaanko tuotanto Kiinasta
Pandemian aiheuttamat häiriöt taloudessa ja teollisuustuotannossa ovat saaneet monet tahot miettimään, että tuotannon siirtäminen Kiinaan ei ehkä ollutkaan hyvä asia. Yhä useammat amerikkalaiset, japanilaiset ja eurooppalaiset yritykset pohtivat toimintojensa siirtämistä pois Kiinasta, professori Kotkin kirjoittaa. Aiempina vuosikymmeninä saumattomasti toiminut globaali toimitusketju on katkeillut, eikä välttämättä palaudu entiselleen.
Koronavirus näyttää nopeuttavan paluuta kaksinapaiseen maailmaan, jossa Yhdysvallat liittolaisineen saa tällä kertaa vastaansa Kiinan ja sen “vasallivaltiot”, jotka ovat enimmäkseen kehitysmaita, professori Kotkin ennustaa.
Jakautumista tapahtuu myös maiden sisällä
Urbaanien alueiden historiallista kehitystä tutkinut Kotkin kirjoittaa, että pandemia on kasvattanut myös maiden sisäisiä jakolinjoja, etenkin suurkaupunkien ja muun maan välillä. Suomessakin tämä tuli jossain määrin esille, kun hallitus määräsi Uudenmaan eristettäväksi.
Historiassa Venetsian kaltaiset kauppakaupungit olivat menestyviä talouden keskuksia, mutta kaukokauppa ja kansainvälisten yhteyksien paljous teki niistä huomattavasti alttiimpia kulkutaudeille kuin takametsien köyhistä pikkukylistä. Tähän mennessä lähes kaikki Covid-19-epidemian tartuntakeskukset ovat olleet tiuhaan asuttuja kaupunkialueita, Kotkin kirjoittaa.
Alueelliset erot selkeitä Yhdysvalloissa
Alueelliset erot näkyvät selvästi myös Yhdysvalloissa. New Yorkissa asuu alle kolme prosenttia maan väestöstä, mutta siellä on 19 prosenttia maan kaikista koronatartunnoista ja lähes kolmasosa koronan aiheuttamista kuolemista (yli 5 000 kuolonuhria). New York on erittäin tiheään asuttu kaupunki, joka on hyvin riippuvainen julkisesta liikenteestä.
Tilastoluvut eivät kuitenkaan estä New Yorkin mediakonserneja väittämästä, että virus tulee leviämään kaikkialle ja syyttämästä presidentti Donald Trumpia ja häntä kannattavien osavaltioiden kuvernöörejä välinpitämättömyydestä pandemian suhteen.
Todellisuudessa monet maaseutuosavaltiot ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta melko hyvin. Koronatartuntoja on löydetty lähinnä laskettelukeskuksista ja intiaanireservaateista. Maaseudun ja kaupunkien erot tartunnoissa ovat niin suuret, että jotkut osavaltiot ovat jopa pyrkineet estämään tartunta-alueilta tulevien ihmisten pääsyn osavaltionsa alueelle, professori Kotkin kirjoittaa.
Tällaiset alueiden väliset ristiriidat saattavat ennustaa, mihin suuntaan koko maailman kehitys on kulkemassa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten ihmiset elävät ja miten he saavat elantonsa. Maaseutualueilla ollaan perinteisesti vähemmän kansainvälisiä. Haja-asutusalueilla ihmiset asuvat omakotitaloissa ja ajavat töihin omalla autollaan, kun taas kaupungeissa asutaan kerrostaloissa ja suositaan julkista liikennettä.
Pandemia johtaa uuteen luokkasotaan
Koronapandemia on paljastanut yhteiskunnan riippuvuuden fyysistä työtä tekevistä “välttämättömistä työntekijöistä” ja toisaalta heidän asemansa turvattomuuden. Fyysistä työtä tekevien on vaikeampi tehdä etätyötä tai ylläpitää sosiaalista etäisyyttä. Vihreät ajatukset teollisuustuotannon alasajosta koronapandemian voittamiseksi ja maailman pelastamiseksi ilmastonmuutokselta eivät yleensä vetoa niihin ihmisiin, joiden toimeentulo on kiinni siitä, että teollisuuden rattaat pyörivät.
Professori Kotkinin mukaan kyse on itse asiassa uudesta luokkasodasta. Perinteisesti kulkutaudit ovat iskeneet pahiten köyhiin. Tällä kertaa pandemia sai alkunsa Wuhanin teollisuuskaupungista, jossa työläisten olosuhteet ovat yhä lähes yhtä huonolla tolalla kuin Euroopassa teollisen vallankumouksen aikoihin. Kiinan kaupunkien elinolosuhteilla on todettu olevan yhteys myös aiempiin pandemioihin, kuten SARS-virukseen.
Luokkaerot näkyvät myös urbaanien alueiden mustien yliedustuksena Yhdysvaltain tartuntatilastoissa. Yritysten sulkeminen on iskenyt kipeimmin “kivijalkakauppoihin” ja pieniin ravintoloihin, joiden kilpailuasema oli jo entisestään huono nettikauppojen ja pikaruokaketjujen puristuksessa. Ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat näiden yritysten työntekijät, varsinkin sellaisissa maissa, joissa sosiaaliturva on heikko. Kotkin ennustaa tekeillä olevassa kirjassaan kehityksen johtavan uusfeodalismin aikaan.
Haasteena koronarajoitusten purkaminen
Seuraavien kuukausien kuumin poliittinen kysymys tulee olemaan liikkumisrajoitusten purkaminen ja talouden saaminen uudelleen käyntiin. Sama tulee toistumaan lähivuosina, koska pandemian uusien aaltojen iskiessä rajoituksia joudutaan todennäköisesti myös uudelleen tiukentamaan aika ajoin.
Euroopassa koronavirus on leventänyt Etelä-Euroopan velkaisten ja koronan kurjistamien maiden kuilua pohjoisemman vauraisiin maihin, jotka ovat toistaiseksi selvinneet pandemiasta vähemmin vaurioin. Sisärajojen sulkeminen ja EU-maiden keskinäiset konfliktit ovat paljastaneet, miten heikko EU todellisuudessa on, professori Kotkin kirjoittaa.
Joka tapauksessa koronakriisin lopputulos tulee olemaan ruma. Polarisaatio on lisääntynyt sekä globaalilla että kansainvälisellä tasolla. Ihmiset ja valtiot eivät ole yhdistyneet yhteisen vihollisen edessä, vaan jakautuminen on vain korostunut.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?
Infektiotutkijat varoittavat: Covid-19 jatkuu vielä vuosia – halaukset ja kättelyt ovat pannassa pitkään
Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen
Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen
EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”
Hallitus tuputti myyttitarinoita, todellisuus oli toista – suojavarusteiden skandaalihankinta ei ole yksittäinen virhe vaan jo pitkään jatkuneen virhesarjan käännepiste
Google tutki: Korona muuttaa ihmisten liikkuvuutta – suomalaiset suuntaavat luontoon
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää