SU
Viikon 26/2023 luetuin
Kesäkuu 2023 luetuin
Vilhelm Junnilan Kukkavirta-muistotilaisuudesta on kohuttu paljon, mutta mitä hän siellä täsmälleen ottaen sanoi?
Tuore elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) on joutunut mediakohun keskiöön. Julkisuuteen on noussut muun muassa hänen osallistumisensa Turun terrori-iskun muistojuhlaan 18.8.2019. Kohu on keskittynyt muistojuhlan yleisöön, mutta olemattomalle huomiolle on jäänyt se, mitä varsinaissuomalainen kansanedustaja Junnila täsmälleen ottaen tilaisuudessa sanoi. Suomen Uutiset julkaisee Junnilan puheen kokonaisuudessaan.
“Hyvät kuulijat,
Kaksi vuotta sitten Suomen Turun ylle kertyi synkkiä pilviä. Noista pilvistä ei ropissut sadetta, vaan kosteus kaupungin kasvoilla koostui kyyneleistä.
Kyyneleet eivät syntyneet Auran aalloista, vaan suolasta, jota haavoihimme siroteltiin. Haavoihin, jotka eivät enää umpeutuneet.
Kello oli 16:02 ja tapahtui se, mitä Suomessa ei koskaan pitänyt tapahtua.
Olemme kokoontuneet tänne Aurajoen rantaan muistamaan Suomen ensimmäisen jihadistisessa tarkoituksessa tehdyn islamilaisen terrori-iskun uhreja sekä laskemaan kukkia hiljaisen virran vietäväksi, heidän muistolleen.
Terrorin uhreiksi joutui kymmenen viatonta henkilöä, joista kaksi menehtyi. Kotiseutuamme kohtasi äärimmäinen paha, ja tämän pahuuden takia kuolleiden, loukkaantuneiden ja heidän läheistensä tragedia ei saa koskaan painua unholaan.
Muistamme historiaa, jotta voimme oppia siitä.
Iskun jälkeen meille kerrottiin, että mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. Asiat yritettiin selittää parhain päin, jonka jälkeen niistä vaiettiin. Ajan kuva on se, että tietyistä asioista vältetään sanomasta mitään negatiivista.
Yhtenäisyyttä ei kuitenkaan rakenneta siten, että yritetään olla vain yhtä mieltä – ja vain, koska asiasta ei uskalleta muuten keskustella.
Ja ne, jotka uskaltavat, saavat tuntea sen nahoissaan. Ilmiö on samantyyppinen kuin suomettuminen aikanaan. Jopa niin, että enää uskalla puolustaa sitä, mihin uskomme, ja huolehtia omasta turvallisuudestamme.
Turvallisuus on ollut yhteiskuntamme arvokkaimpia piirteitä. Nyt elämme äärimmäisen liennytyksen ja hyväuskoisuuden aikaa. Uhrit maksoivat siitä kovimman hinnan. Muistakaamme heitä, kun kukat lipuvat pitkin Aurajoen pintaa.
Hyvät kuulijat,
Turun päivänä vuonna 2017 laskettiin jokeen ensimmäisen kerran kukkia uhrien muistoksi. Seuraavana vuotena kaupunki tai valtiovalta enää halunnut muistella järkyttävää tragediaa laisinkaan, ja muistotilaisuuden järjestäminen jäi yksittäisille kansalaisille ja kansalaisliikkeille.
Kun terrori kohtasi Ranskaa, Norjaa tai Espanjaa, ei vastuu jäänyt yksinään omaisten ja kansalaisten hartioille. Suomen Turku pystyy parempaan.
Ei voi olla niin, että yhteiskunta äityy valikoimaan, mitä tragediaa on suotavaa muistaa, mitä kärsimystä on sopivaa jakaa, tai ketkä sitä saavat surra.
Turun tragedia kosk4ettaa kaikkia turkulaisia. Yhdessä meidän on se kohdattava, vaikka se tuntuisi vaikealta.
Vetoan Turun kaupunkiin, että se toimisi sillanrakentajana ja kunnioittaisi terrori-iskun uhreja valaisemalla kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun 18. päivänä.
Vaikka aika unohtaisi uhrit, me emme unohda.
Juhlapuheensa jälkeen Junnila kertoi Suomen Uutisille, että kirjastosillan juhlavalaistus olisi kaupungille helppo tapa kunnioittaa uhreja. Hän muistutti, että juhlavalaistus Suomen lipun väreillä toteutettiin jo kertaalleen Turun päivänä vuonna 2017. Pariisin terrori-iskun jälkeen vuonna 2015 kirjastosilta valaistiin trikolorin väreillä.
Tiedotusvälineet uusioivat muistotilaisuudesta lyhyesti. (Yle, IL)
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kommentti: Tapaus Junnila
Junnila jatkaa Naantalin valtuuston puheenjohtajana, epäluottamusta esittäneen kokoomusryhmän performanssi oudoksuttaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää