Vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto on armeijan käynyt heteromies, entinen kommunisti ja nykyinen feministi

Viime viikonloppuna vihreät valitsivat puheenjohtajakseen suurelle yleisölle melko tuntemattoman ensimmäisen kauden kansanedustajan Touko Aallon. Millainen poliitikko tämä 33-vuotias jyväskyläläinen oikein on?

Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, ettei miehillä ole asiaa vihreisiin. Jarkko Tontti kirjoitti vuonna 2008 blogiinsa otsikolla Viimeinen vihreä mies sammuttaa valot, ettei hän halua asettua ehdolle, koska heteromiehellä ei ole mitään edellytyksiä menestyä vihreänä poliitikkona.

Ei vaikuta feministimieheltä

Sukupuolikysymyksiä tutkinut yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen päättelee nyt, että Tontti oli väärässä. “Aisankannattajamiehillä” on kuin onkin mahdollisuuksia vihreissä.

– Vihreiden entistä ja nykyistä puheenjohtajaa yhdistää aisurifeminismi, jossa miehisyyttä pyydellään anteeksi ja jossa feministejä nuoleskellaan niin paljon kuin omatunto antaa periksi, Laasanen pohtii.

Pitkä, urheilullinen ja parrakas Aalto ei vaikuta feministimieheltä, mutta puheissaan hän ohittaa voittamansa Emma Karin. Aalto “tunnistaa etuoikeutetun asemansa kantasuomalaisena, heteroseksuaalisena, isokokoisena miehenä tässä yhteiskunnassa” ja tiedostaa “rakenteet, jotka ylläpitävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta”.

Aalto on puhunut vihreistä yleispuolueena, jonka tavoitteena on nousta pääministeripuolueeksi asti. Hänen johdollaan vihreiden voi olla helpompi murtautua ulos yliopistokaupunkien punavihreistä kuplista, mutta se ei näytä tarkoittavan tinkimistä hulluimmistakaan punavihreistä aatteista.

Harkitsi siirtymistä siviilipalvelukseen

Tammikuussa silloinen vihreiden varapuheenjohtaja Aalto harkitsi siirtymistä siviilipalvelukseen. Aalto oli pöyristynyt puolustusministeri Jussi Niinistön puheesta, jossa ainakin osa siviilipalvelukseen siirtyvistä reserviläisistä leimattiin rintamakarkureiksi”. Aalto on itse suorittanut asevelvollisuutensa. Hän on sotilaspoliisi ja reservin korpraali.

Aalto toimi ennen omaa kansanedustajauraansa julkihomon vihreän Jani Toivolan eduskunta-avustajana. Oman suvaitsevaisuutensa tason seksuaalietiikasta ja avioliittoinstituutiosta eri tavalla ajattelevia kohtaan Aalto osoitti helmikuussa täysistunnossa, jossa käsiteltiin Aito Avioliitto -kansalaisaloitetta. Kun perussuomalaisten Mika Niikko piti puhetta, teki Aalto niin sanotun naamapalmueleen eli painoi päänsä alas ja nosti käden otsalleen.

Sympatiseeraa kansalaistottelemattomuutta

Anarkistisempien punavihreiden tapaan Touko Aalto sympatiseeraa kansalaistottelemattomuutta, tai ei ainakaan sanoudu siitä irti. Huhtikuussa Aalto sanoi, että “kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen kohdalla kansalaistottelemattomuus on lähimmäisen auttamista”.

Kuntavaalit oli Aallon työnäyte. Hän oli itse Jyväskylän ääniharava 2 371 äänellä ja Aallon imussa vihreät sai suurimman puolueen statuksen varmistaneet neljätoista valtuustopaikkaa ja 19,8 prosenttia Jyväskylän äänistä.

Ylen kuntavaalikoneen perusteella Touko Aalto ei juuri poikkea muista vihreistä. Hän kannattaa koulujen vähintään viikottaista pakollista kasvisruokapäivää. Hän on täysin samaa mieltä väitteestä “Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita”.

Vaalikoneeseen Aalto on vastannut, että “perimä, perhetausta, vakaumus, sukupuoli ja sosioekonomiset taustatekijät vaikuttavat paljon ihmisten mahdollisuuksiin edetä yhteiskunnassa.”

Vihreitä pitkään seuranneelle on yllätys, että puolueen puheenjohtaja tunnustaa geeniperimän merkityksen yksilön menestykselle. Tyypillinen punavihreä selittää kaikki erot yhteiskunnallisilla tekijöillä.

Entinen kommunisti

Aallon vaalikonevastauksien mukaan “transihmisten pakkosterilisointivaatimus on edelleen räikeä epäkohta oikeusvaltiossa nimeltä Suomi”.

Tästä poliittisesta kysymyksestä voi olla samaa tai eri mieltä, mutta mitään pakkosterilointia ei Suomessa vaadita. Suomessa juridinen sukupuolenvaihdos edellyttää biologisen sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäymistä, minkä väistämätön seuraus on lisääntymiskyvyttömyys. Pakkosterilointi-termin käyttö on vain poliittista retoriikkaa.

Monella vihreällä on vasemmistolainen tausta. Touko Aalto oli 19-vuotiaana kommunisti.

“Kommunistien aatteet vastaa omaakin ajatusmaailmaa, eli kansan enemmistö ja luonto ovat tärkeämpi kuin markkinat”, Aalto kirjoitti Kommunistisen nuorisoliiton lehdessä 2000-luvun alussa.

Osallistumistaan Kommunistisen nuorisoliiton opintokerhoon Aalto selittää Helsingin Uutisissa sopivaan aikaan eteen tulleena paikkana “kanavoida nuoren miehen maailmantuskaa”.

– Silloin heräsi yhteiskunnallinen ajattelu, kun näki ympärillään epäoikeudenmukaisuutta eikä oikein ymmärtänyt, mistä kaikesta siinä oli kyse ja mitä sille voisi tehdä, Aalto kertoi Helsingin Uutisille. Nykyistä itseään Aalto kuvailee sosiaaliliberaaliksi markkinatalouden kannattajaksi.

Markkinahenkinen mies

Talouspoliittisesti Aalto todella vaikuttaa melko markkinahenkiseltä. Linjapaperissaan Agenda 2019 kannattaa työmarkkinareformia, johon kuuluu paikallinen sopiminen.

Blogissaan Aalto varoittelee uskomasta pitkään noususuhdanteeseen, joka veisi ongelmat pois. Aalto uskoo, että hidas talouskasvu on uusi normaali, ja siksi rakenteellisia uudistuksia tarvitaan nyt, kun taloudessa pilkottaa edes jonkin aikaa kohtalaista kasvua.

Jopa hyvin markkinaliberaalina tunnettu kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki totesi Aallon blogista, että “Toukon tekstissä ja toimenpiteissä paljon hyvää”.