MTV/UUTISAAMU
Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela väitti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että työperäisellä maahanmuutolla kestävyysvajeesta voidaan nipistää pois jopa miljardi euroa. Perussuomalaisten Riikka Purra kuitenkin huomautti, että Suomeen tulee ihmisiä lähinnä matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. – Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta, Purra sanoi.
Kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja perussuomalaisten Riikka Purra keskustelivat MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen sekä siitä, olisiko kyseessä vastaus huoltosuhdeongelmaan.
Suomelan mielestä maahanmuutto olisi lyhyellä aikavälillä ainoa tapa saada työikäistä väestöä, ja samalla työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin leikata kestävyysvajeesta miljardi pois. Suomela perusteli väitettään vertauksella.
– Jos katsotaan, että talouden tilaa pitäisi parantaa viimeistään vuoteen 2030 mennessä, joka on myös hallituksen tavoite, niin vaikka tänään syntyisi Suomeen lapsi, hän on tuolloin vasta 10-vuotias.
Purra kuitenkin totesi, että työperäinen maahanmuutto ei vielä itsessään kerro mitään, vaan pitäisi ensin tietää, ketä maahan saapuu ja mitä töitä he tekevät. Purra tarkensi, että Suomeen ei juurikaan edes tule korkeasti koulutettuja, hyväpalkkaisia osaajia.
– Suomeen tulee ihmisiä pääasiassa matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta vaan heikentää sitä.
Osaajia voidaan houkutella palkalla ja verotuksella
Suomelan mielestä kestävyysvajeen nipistäminen työperäisellä maahanmuutolla noin miljardilla vuodessa perustuisi valtiovarainministeriön (VM) arviointiin.
Purra totesi, että hyvin palkattuja, ulkomaalaisia osaajia voidaan houkutella Suomeen lähinnä kilpailukykyisellä palkalla ja alhaisella verotuksella.
– Suomella ei ole kumpaakaan, ja se onkin tärkeimpiä syitä siihen, että Suomeen ei juuri tällaisia ihmisiä tule, kuten ei muutenkaan juuri koko EU:n alueelle. EU kilpailee Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa osaajista – hehän kelpaavat kaikille maille, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto on pelkkä rasite julkiselle taloudelle.
– Se ei ole edes moraalinen arvio, vaan täysin taloudellinen arvio. Faktat ovat löydettävissä rekisteritilastoista: Ihmiset, jotka saapuvat matalan palkan sektoreille, niin heidän työllisyytensä ja nettotulonsiirrot ovat valitettavasti negatiivisia.
Purra tarkentaa, että kyse on siis saatavuusharkinnan piirissä olevasta työperäisestä maahanmuutosta, jossa palkat ovat keskimäärin alle 3 000 euroa kuussa.
– Suurimmalla osalla heistä palkka ei tosin pääse edes 2 000 euroon. Kokonaistaloudellinen vaikutus ei siis ole positiivinen.
Vihreiden Suomela ei ollut kuulevinaan faktoja
Purra huomautti Suomelalle, että tosiasiassa VM on arvioinut huomattavan alhaiset työllisyys- ja kestävyysvajevaikutukset työperäiselle maahanmuutolle.
– Työ- ja elinkeinoministeriö on sitten laittanut arvioihin ilmaa sisään, Purra sanoi.
Suomela jatkoi aivan kuin ei olisi kuullutkaan faktoja, joita hänen kansanedustajakollegansa oli juuri esittänyt.
– Ei, vaan valtiovarainministeriö on arvioinut, että kestävyysvajeesta voidaan nipistää miljardi, Suomela toisti väitteensä jo kolmannen kerran. Suomelan mukaan arvio perustuisi ”kokonaiskuvaan”.
Suomela kuitenkin suostui myöntämään että verokertymän kannalta sillä on merkitystä, millaisen palkkatason työpaikkoihin työperäinen maahanmuuttaja työllistyy. Suomela samalla esitti, että Suomen yrityksissä olisi tällä hetkellä työvoimapulaa, erityisesti ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä.
Työvoimapula usein seurausta matalista palkoista
Purra totesi, että jos tilannetta tarkastellaan nimenomaan julkisen talouden näkökulmasta siltä kannalta, miten kestävyysvajeongelma voidaan ratkaista, on tarkasteltava ketkä ihmiset työllistyvät, mihin tehtäviin, tuleeko palkalla toimeen vai tarvitaanko lisäksi sosiaaliturvaa sekä millainen vaikutus työperäisellä maahanmuutolla on palkkojen yleiseen kehitykseen ammattialoilla.
Purra osoitti myös, että työvoimapula on usein seurausta matalasta palkkatasosta.
– Julkisen sektorin eräisiin työntekijöihin, kuten varhaiskasvattajiin, suhtaudutaan eräänlaisena bulkkina, kuin kyse olisi työstä, jota kuka tahansa voisi tulla ulkomailta tänne tekemään. Tätä en ymmärrä.
– Eivät suomalaiset ole yhtäkkiä kyllästyneitä tekemään esimerkiksi varhaiskasvatustyötä. Jos palkka olisi kilpailukykyinen ja jos palkalla pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla, eli jos alan vetovoima olisi ennallaan, uskon että löytyisi suomalaisia, jotka haluaisivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa tai vanhustenhuollossa. Jos kuitenkin ajattelemme, että EU:n ulkopuolelta voidaan tuoda työntekijöitä näille aloille, niin se laskee itsessään alojen vetovoimaa työntekijöiden silmissä, Purra sanoi.
Hallitus tahtoo moninkertaistaa maahanmuuton
Hallituksen uusien kehysriihilinjausten mukaan työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Suomela kuitenkin väitti, ettei hallitus olisi tuomassa työntekijöitä Suomeen.
– Ihmiset tahtovat muuttaa Suomeen ja yritykset haluavat rekrytoida. Ei puhuta tuonnista, vaan puhutaan ihmisten elämistä, Suomela lausui.
– Nimenomaan te haluatte moninkertaistaa tämän maahanmuuton, Purra kuittasi.
Uutisaamun toimittaja kysyi Suomelalta, miten Suomeen saadaan houkuteltua nimenomaan korkean osaamisen työvoimaa, kun otetaan huomioon kielimuuri ja korkea veroaste.
Suomela vastasi, että hallitus tavoittelee nyt sitä, että työntekijän oleskelulupa olisi jatkossa mahdollista käsitellä kuukauden aikana.
Purra huomautti, että erityisosaajat pääsevät tälläkin hetkellä maahan melko hyvin.
– Hallituksen tekemät, oleskelulupien nopeuttamista koskevat linjaukset liittyvät pääasiassa matalapalkka-alojen sektorille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huippuosaajat Iiris Suomela Valtiovarainministeriö matalapalkka-alat Saatavuusharkinta työttömät palkka tulonsiirrot Työperäinen maahanmuutto Riikka Purra Sosiaaliturva Kestävyysvaje vihreät perussuomalaiset hallitus talous verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa
Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”
Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”
Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia
Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut
Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”
HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”
Perussuomalaisten puoluejohto tyrmää väitteet työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta: ”Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan”
Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”
Viikon suosituimmat
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää