Vihreätkö kunnianhimoisia ilmastopolitiikassaan – puheet ja teot pahasti ristiriidassa
Jos Suomi haluaa todella saavuttaa kunnianhimoisia tavoitteita ilmastopolitiikassaan, se ei voi vihreiden tapaan syrjiä ydinvoimaa, kirjoittaa palkittu energiakysymyksiin erikoistunut tietokirjailija Rauli Partanen Kaikenhuippu-blogillaan.
Suomen Kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla juttu Vihreistä ja heidän ydinvoimakannoistaan. Jutusta voi päätellä, että puolueen sisällä ydinvoimakannat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
– Siinä missä osa porukasta on ymmärtänyt, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii heiltäkin muutosta totuttuun ajatteluun ja toimintaan, osa Vihreistä on yhä lukkiutunut päiväuneen, jossa meillä on edelleen varaa nihkeillä päästövähennyskeinojen kanssa ja poimia omaa positiota puolustamaan tarkoin valittuja ja jopa paikkansa pitämättömiä väitteitä, Partanen kommentoi omassa kirjoituksessaan.
Partanen käy blogillaan läpi näitä ydinvoimakielteisten vihreiden Suomen Kuvalehden jutussa esittämiä kommentteja ja väitteitä.
Partanen todistaa grafiikallaan, että ydinvoima on ollut ylivoimaisesti nopein tapa vähentää energiantuotannon päästöjä. Jopa pahasti viivästynyt Olkiluoto 3 kuuluu ennätysnopeisiin hankkeisiin.
Muutamat Vihreiden isot nimet kuitenkin antavat edelleen lausuntoja, joissa he valittelevat niemenomaan ydinvoiman hitautta, Partanen harmittelee.
– Jos ja kun ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire, niin eiköhän silloin olisi tarpeen miettiä, miten ydinvoimankin rakentamisesta saataisiin entistä nopeampaa. Vinkki: se tapahtuu rakentamalla enemmän ydinvoimaa. Suurin syy läntisten voimalaprojektien ongelmien taustalla on vuosikymmenten tauko rakentamisessa, Partanen summaa.
Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo SK:ssa, että “ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat jo seuraavat 10–15 vuotta, joten uudet voimalat ovat auttamattomasti myöhässä.”
– Juuri 15 vuoden aikana ydinvoimalla on hallussaan puhtaan energian tuotannon per capita lisäysennätys, moninkertaisesti. En oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Pitääkö ratkaisut, jotka kenties auttavat vasta 16 vuoden päästä, siis kieltää, Partanen hämmästelee.
Partanen muistuttaa, että 1990-luvun alussa Suomeen haettiin lupaa uudelle reaktorille. Eduskunta hylkäsi lupahakemuksen syksyllä 1993.
– Silloin oli vielä hieman aikaa tehdä ilmastonmuutokselle jotain, ja jos lupa olisi tullut, olisi mylly jauhanut puhdasta sähköä jo vuosikausia. Se ei olisi liian kaukana tulevaisuudessa, vaan se olisi täällä nyt.
– Se, että silloin tehtiin virhe on minusta heikko peruste sille että virheiden tekemistä pitäisi jatkaa edelleen.
IPCC:n tuoreessa raportissa nähdään, että 2050 mennessä ydinvoiman pitää kasvaa 2-6 kertaiseksi nykyisestä. Isoin osa tästä potista tulee 2030-2050 välillä, joten meidän täytyy ruveta toimiin sen mahdollistamiseksi tänään, Partanen argumentoi.
– Meillä ei ole varaa 2030 luvulle tultaessa todeta, että ”oho, no ei tässä nyt enää ehdi mitään näitä käynnistää, kun ei ole tehty vuosikymmeneen mitään.”
Onko ydinvoima kallista?
SK:n jutussa haastatellun kansanedustaja Satu Hassin mukaan uudet ydinvoimahankkeet kaatuvat hitautensa lisäksi myös kustannuksiin: uusiutuvan energian ratkaisuista on tullut niin edullisia, ettei ydinvoima kamppaile niiden kanssa enää edes hinnallaan.
Jos ydinvoimalat ovat niin kalliita, ettei niitä kannata rakentaa, niin lupahakemuksia tuskin tulee. Ja jos lupahakemus tulee, niin sehän tarkoittaa, että tämä ei pitänytkään paikkaansa, vaan ydinvoimaa kannattaa sittenkin rakentaa, Partanen järkeilee.
– Jos uusiutuvat puolestaan ovat niin halpoja ja hyviä, että vain niitä kannattaa rakentaa, niin totta kai niihin investoidaan – ilman mitään tukia tai sitä, että muut vaihdtoehdot kielletään. Eihän uusiutuviin investoimista ole kukaan kieltänyt tai kieltämässä.
Partonen kuitenkin muistuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston viimevuotisesta laskelmasta, jonka mukaan ydinvoima on kustannuksiltaan toiseksi edullisinta, tuulivoiman tuntumassa. Ja mikäli tuulivoiman voimakkaan lisäämisen aiheuttamat lisäkustannukset lasketaan mukaan, ydinvoimasta tulee selkeästi halvinta puhdasta energiantuotantoa.
Entä pienreaktorit?
Hassi ja kansanedustaja Krista Mikkonen ottivat SK:ssa hyvin kielteisen kannan nykyistä pienempiin reaktoreihin, joita moni pitää erityisen turvallisina ja edullisina.
– Keskustelua käytiin jo 80-luvulla, mutta mikään firma ei myy sellaista [pienreaktoria] vieläkään. En toivo Suomen lähtevän jälleen uuden reaktoriprototyypin koekaniiniksi, sillä riskinä on aikataulujen venyminen ja kustannusten kasvu”, Hassi sanoo.
Mikkonen toistaa kiireargumentin.
– Meillä ei ole aikaa odottaa ratkaisuja, jotka ovat vasta tutkimus- ja kehitysvaiheessa.
Lämmityksessä päästövähennykset vasta aivan alussa
Partanen muistuttaa, että esimerkiksi ruotsalaista Secure-kaukolämpöreaktoria myytiin Suomeen jo 1970-luvun lopulla, mutta poliittisen valinnan (pelkuruuden) seurauksena emme sitä ostaneet, ja päädyimme rakentamaan maakaasua. Secure olisi tuottanut vain kaukolämpöä ja sen alhaisen käyttölämpötilan vuoksi se olisi ollut sähköä tuottavia reaktoreita huomattavasti turvallisempi.
Partanen ihmettelee myös, pitääkö vihreien puheista vetää se johtopäätös, että tutkimus ja kehitys ja uusien asioiden pilotointi voidaan lopettaa, koska ne ovat tutkimus/kehitysvaiheessa ja aikataulut voivat venyä?
– Että Suomen ei tulekaan rikkaana maana näyttää esimerkkiä ja tietä päästövähennyksissä? Minä kun luulin että halusimme nimenomaan lisää kunnianhimoa ja toimia päästövähennyksiin.
– Muotoilenpa asian toisin: Meillä ei ole aikaa olla satsaamatta kaikkiin toimiviin ratkaisuihin. Etenkin lämmöntuotannon puhdistamisessa pienreaktoreilla voi olla valtava rooli, ja etenkin siellä puhtaat vaihtoehdot ovat melko vähissä, Partanen väittää.
Partasen mukaan nimenomaan siellä tarvitaan tutkimus- ja kehitystoimintaa, sillä emme ole oikeastaan edes aloittaneet lämpösektorin päästövähennyksiä.
– Se mitä on tapahtunut on puun polton lisäys, ja puu on nollapäästöistä vain paperilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää