Vihreät tahtoo lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi: ”On jo kiire”- Mäkelä vaatii realismia ilmastoposeerauksen sijaan: ”Huterien tietojen pohjalta ei voi tehdä miljardipäätöksiä”

Edellisen hallituksen aikaan linjattu Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 näyttää olevan yhä epätodennäköisemmin saavutettavissa.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi myös asiaa äskettäin.

– Tavoite on jäämässä pelkäksi numerosarjaksi. Suomessa ja Euroopassa on tällä hetkellä paljon muitakin prioriteettitarpeita – eikä suinkaan vähiten puolustukseen ja turvallisuuteen liittyen. Liian tiukka ilmastopolitiikka on uudessa tilanteessa entistäkin järjettömämpää, Purra sanoo.

Miljardiluokan vaikutukset Suomelle

Eilen A-studiossa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että EU:n tavoite hiilineutraaliudesta on asetettu kauemmaksi eli vuoteen 2050.

Mäkelä toteaa, että Suomen tavoite on huomattavan tiukka EU-tavoitetasoon nähden, ja lisäksi epäselvyyttä on ollut käytettävissä mittareissa.

– Kun puhutaan metsien nieluista, mittarit ovat epäreiluja kenties Ruotsiin nähden, ja samaan aikaan meillä on luovuttu turpeen käytöstä, kun puun tuonti Venäjältä on loppunut. On siis paljon asioita, jotka samanaikaisesti vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Mäkelä muistuttaa myös ilmastolain valmisteluasiakirjoista, joiden mukaan ilmastotavoitteita tulee arvioida uudelleen vuoden 2025 aikana.

– Tavoitevuoden lisäksi tulisi keskustella myös mittareista, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Mittareilla voi olla miljardiluokan vaikutukset Suomelle.

Mittarit epäluotettavia

Hallitusohjelman kirjausten mukaan ilmastotoimet toteutetaan taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että Suomi vastaa päästöjen vähennystavoitteisiin ja etenee hiilineutraalisuustavoitteeseen ja hiilinegatiivisuuteen ilman, että arjen kustannukset nousevat tai kilpailukyky heikkenee.

Ex-ympäristöministeri, kansanedustaja Krista Mikkosen mielestä mitään ilmastotoimia ei ole edes tehty.

– Ilmastonmuutos etenee, on jo kiire tehdä lisätoimia, Mikkonen sanoi.

Vihreät tunnetaan autoiluvastaisena puolueena, ja vihreiden alue- ja kuntavaaliohjelman mukaan puolue haluaakin rajoittaa yksityisautoilua monin erin tavoin, esimerkiksi pysäköintipaikkoja karsimalla.

Mäkelä kritisoi uudelleen ilmastotavoitteisiin pääsemisen nykyisiä mittareita, joiden mukaan uusimmat tulokset näyttävät hulluilta etenkin Suomessa, joka on EU:n metsäisin maa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivatkin päästöjen lähde.

– Todennäköisimmin mittarit ovat vääriä, ja nielujen todellisen tilanteen välissä näyttää olevan suurta vaihtelua. Teorioita on useita, eikä tiedeyhteisökään ole yksimielinen. On siis vaikeaa tehdä miljardiluokan päätöksiä näin huterien tietojen pohjalta.

Ministerikin toppuuttelee ilmastointoilua

Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mielestä nielujen varaan rakennettu ilmastopolitiikka on ollut virhe. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan Essayah toteaa, että Suomen ilmastolailta näyttää pudonneen pohja pois. Tilanne ei Essayahin mukaan johdu niinkään metsien kasvusta tai hakkuista, vaan ilmastolain hyväksymisen jälkeen muuttuneista päästömittauksista.

Myös Mäkelän mukaan hiilineutraaliustavoite 2035 on epärealistinen eikä se tule toteutumaan.

– On parempi olla realisteja eikä ruokkia harhakuvia. Lopetetaan siis jo alkuun puheet vetovoimatekijöistä ja teollisuuden sijoittumisesta ilmastotavoitteiden perusteella. Nämä ovat ilmastoposeerausta, eikä se johda mihinkään.

– Suomen teollisuuden kivijalka on yhä metsäteollisuus, ja meidän tulisikin turvata sen toimintaedellytykset.

Ilmasto ei hyödy, jos teollisuus säännellään ulos Suomesta

Mäkelä sanoo olevansa ensisijaisesti huolissaan Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä.

– Olen huolissani siitä, että me emme menetä metsäteollisuuttamme ja että sellutehtaitamme tai sahojamme ei ulosliputeta sellaisiin maihin, joissa ilmastonmuutoksesta ei piitata samalla tavalla kuin Suomessa, eikä metsistäkään niissä huolehdita. Tämä on kuitenkin seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.

– Seurauksena meiltä lähtevät työpaikat ja sen mukana verotulot, eikä ilmasto hyödy siitä ollenkaan.