Kansanedustaja Sara Seppänen toteaa, että Suomessa metsäteollisuutta ja ruuantuotantoa ei voi rajoittaa määrättömästi.
– Laskelmat metsien hiilinielujen osalta vaihtelevat, ja laskuihin myös sisältyy epävarmuuksia. Koska ilmasto on kaikille yhteinen, ilmastotoimiin tulisikin saada laajempaa vaikuttavuutta. Jos ylikireillä ilmastotavoitteilla teollisuutta ja tuotantoa ajetaan pois Euroopasta, päästöt siirtyvät muualle ja teemme lisää ongelmia.
Rahaa ei kannata enempää kaataa EU:hun
Kokoomuksen kansanedustajan Noora Fagerströmin mukaan hallitus ottaa vakavasti luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun ja toimia ympäristön puolesta tehdään jo nyt. Vihreiden kansanedustajan Krista Mikkosen mielestä hallitus ei kuitenkaan tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteen.
Taustalla kummittelee myös outo EU-kuvio, jossa Suomen on arvioitu jopa joutuvan ostamaan miljardeilla päästöoikeuksia EU-mailta, jotka ovat jo saavuttaneet omat päästövähennyksensä yli velvoitetason.
Seppänen huomauttaa, että Suomessa maankäyttösektorin päästöt lasketaan tarkasti ja luotettavasti.
– Viestin Suomen EU-parlamentaarikoille ja EU-pöytiin tulee olla se, että nyt ajetaan Suomen etua. Esimerkiksi päästökauppaoikeuksien ostaminen mailta, joissa laskelmat eivät ole yhtä tarkkoja, ei enää kuulosta järkevältä. Pitää myös luottaa siihen, että hallituksen toimet ovat vaikuttavia.
Suomen panostettava vähäpäästöisiin teknologioihin
Sara Seppänen korostaa, että jatkossa Suomen pitää yhä enemmän panostaa vähäpäästöisiin teknologioihin ja niiden kehitykseen.
– Hallitusohjelmassa on jo toteutettu mittavat TKI-panostukset, ja tähän suuntaan on mentävä. On myös luotettava siihen, että hallituksen toimet vaikuttavat.
Vihreiden Mikkosen mukaan metsien päästölähteiksi muuttumisen syynä olisivat etenkin metsien hakkuut, minkä vuoksi vihreät rajoittaisi hakkuita. Mikkosen mukaan nielukauppaa tulisi edistää jatkossa koko EU:ssa. Puiden hyödyntämisestä olisi myös kuulemma mahdollista saada parempi tulo.
Seppänen vastasi, että vaikka päästöjä pitää vähentää, ei kuitenkaan ole järkevää ryhtyä vähentämään metsähakkuita eli Suomen talouden perustan kivijalkaa.
– Ei ole syytä tuijottaa yksinomaan Suomen päästöjä. Meillä metsä kasvaa edelleen hyvin. Kokonaisuutta onkin katsottava laajemmin. Mitäpä jos EU:ssa lähdettäisiin siitä, että jäsenvaltiot kasvattaisivat omia metsäpinta-alojaan? Tavoite voisi olla vaikka 50 prosentin lisäys.
Metsäteollisuuden kokonaisuus kymmeniä miljardeja
Seppänen huomautti vihreiden Mikkoselle myös metsien valtavasta merkityksestä Suomen taloudelle.
– Vuonna 2021 Suomen metsäteollisuuden kokonaisuus oli 45 miljardia euroa. Miten tällaiset summat korvattaisiin, jos nyt metsien hakkuita lähdettäisiin vähentämään tilanteessa, jossa puukauppa Venäjällekin on pysähtynyt?
Seppänen vaatii vihreiltä myös realismia ja vaihtoehtoisia toimia, mikäli hakkuita vähennettäisiin vihreiden vaatimusten mukaisesti.
– Valtion tämän vuoden budjetin alijäämä on 12 miljardia, ja tällä hallituskaudella säästötavoite on 9 miljardia. Tässä tilanteessa talouden perustaa ei voida lähteä sahaamaan.
Seppänen ei pidä myöskään tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 realistisena.
– Ylikireillä ilmastotavoitteilla Eurooppa on jo ajanut teollisuutta pois Euroopasta – ja samalla Suomesta. Realistisempi tavoite hiilineutraaliudesta olisi vuonna 2050.