KUVAKAAPPAUS/YLE
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Kansanedustaja Sara Seppänen toteaa, että Suomessa metsäteollisuutta ja ruuantuotantoa ei voi rajoittaa määrättömästi.
– Laskelmat metsien hiilinielujen osalta vaihtelevat, ja laskuihin myös sisältyy epävarmuuksia. Koska ilmasto on kaikille yhteinen, ilmastotoimiin tulisikin saada laajempaa vaikuttavuutta. Jos ylikireillä ilmastotavoitteilla teollisuutta ja tuotantoa ajetaan pois Euroopasta, päästöt siirtyvät muualle ja teemme lisää ongelmia.
Kokoomuksen kansanedustajan Noora Fagerströmin mukaan hallitus ottaa vakavasti luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun ja toimia ympäristön puolesta tehdään jo nyt. Vihreiden kansanedustajan Krista Mikkosen mielestä hallitus ei kuitenkaan tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteen.
Taustalla kummittelee myös outo EU-kuvio, jossa Suomen on arvioitu jopa joutuvan ostamaan miljardeilla päästöoikeuksia EU-mailta, jotka ovat jo saavuttaneet omat päästövähennyksensä yli velvoitetason.
Seppänen huomauttaa, että Suomessa maankäyttösektorin päästöt lasketaan tarkasti ja luotettavasti.
– Viestin Suomen EU-parlamentaarikoille ja EU-pöytiin tulee olla se, että nyt ajetaan Suomen etua. Esimerkiksi päästökauppaoikeuksien ostaminen mailta, joissa laskelmat eivät ole yhtä tarkkoja, ei enää kuulosta järkevältä. Pitää myös luottaa siihen, että hallituksen toimet ovat vaikuttavia.
Sara Seppänen korostaa, että jatkossa Suomen pitää yhä enemmän panostaa vähäpäästöisiin teknologioihin ja niiden kehitykseen.
– Hallitusohjelmassa on jo toteutettu mittavat TKI-panostukset, ja tähän suuntaan on mentävä. On myös luotettava siihen, että hallituksen toimet vaikuttavat.
Vihreiden Mikkosen mukaan metsien päästölähteiksi muuttumisen syynä olisivat etenkin metsien hakkuut, minkä vuoksi vihreät rajoittaisi hakkuita. Mikkosen mukaan nielukauppaa tulisi edistää jatkossa koko EU:ssa. Puiden hyödyntämisestä olisi myös kuulemma mahdollista saada parempi tulo.
Seppänen vastasi, että vaikka päästöjä pitää vähentää, ei kuitenkaan ole järkevää ryhtyä vähentämään metsähakkuita eli Suomen talouden perustan kivijalkaa.
– Ei ole syytä tuijottaa yksinomaan Suomen päästöjä. Meillä metsä kasvaa edelleen hyvin. Kokonaisuutta onkin katsottava laajemmin. Mitäpä jos EU:ssa lähdettäisiin siitä, että jäsenvaltiot kasvattaisivat omia metsäpinta-alojaan? Tavoite voisi olla vaikka 50 prosentin lisäys.
Seppänen huomautti vihreiden Mikkoselle myös metsien valtavasta merkityksestä Suomen taloudelle.
– Vuonna 2021 Suomen metsäteollisuuden kokonaisuus oli 45 miljardia euroa. Miten tällaiset summat korvattaisiin, jos nyt metsien hakkuita lähdettäisiin vähentämään tilanteessa, jossa puukauppa Venäjällekin on pysähtynyt?
Seppänen vaatii vihreiltä myös realismia ja vaihtoehtoisia toimia, mikäli hakkuita vähennettäisiin vihreiden vaatimusten mukaisesti.
– Valtion tämän vuoden budjetin alijäämä on 12 miljardia, ja tällä hallituskaudella säästötavoite on 9 miljardia. Tässä tilanteessa talouden perustaa ei voida lähteä sahaamaan.
Seppänen ei pidä myöskään tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 realistisena.
– Ylikireillä ilmastotavoitteilla Eurooppa on jo ajanut teollisuutta pois Euroopasta – ja samalla Suomesta. Realistisempi tavoite hiilineutraaliudesta olisi vuonna 2050.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Hallitus peruu viime kauden lopussa tehtyjä ilmastolain kiristyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tätä ainoana oikeana reaktiona.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
