Aiemmin Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä toiminut kirjailija, oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti varoitti tuoreessa haastattelussa viime aikoina yleistyneistä pyrkimyksistä kitkeä “vihapuhetta”. Tontti totesi Nykypäivän haastattelussa olevansa valmis maksamaan sananvapaudesta sen hinnan, että jotkut käyttävät tätä oikeutta hölmöllä tavalla.
– Pitkällä aikavälillä olemme huolestuttavalla tiellä, jos ryhdymme rajoittamaan sananvapautta.
– Vaikutelmani on, että Suomessa erityisesti viiden vuoden sisällä sananvapauden puolustajien joukko on vähentynyt ja niiden joukko kasvanut, jotka eri perustein toivovat sananvapauden rajoittamista, Tontti totesi haastattelussa.
Lainoppineelle Tontille vihapuhe on ”ongelmallinen käsite”: se on tulkinnanvarainen eikä löydy Suomen lainsäädännöstä.
Netissä ei saa nytkään sanoa mitä tahansa. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, laiton uhkaus, vainoaminen, uskonrauhan rikkominen ovat jo nyt rangaistavia, Tontti muistuttaa.
Tontin mielestä Suomen lainsäädäntöä pitäisi sananvapauden osalta pikemminkin höllentää kuin kiristää. Hän poistaisi rikoslainsäädännöstä “jumalanpilkkapykälän” (uskonrauhan rikkominen).
Tontti pohtisi vakavasti myös sitä, onko vankeusrangaistuksen mahdollisuus törkeissä kunnianloukkausrikoksissa paikallaan. Tontin koko haastattelu on luettavissa kokoomuksen Verkkouutisista.
Tontti ruoti ankarasti vihreää politiikkaa kaksi vuotta sitten esseekokoelmassaan Viisastuminen sallittu.
– Vihreät ei ole vakavasti otettava aikuisen ihmisen puolue. Se on nuorisoseura ja milloin mihinkin yksittäiseen asiaan keskittyvien opiskelija-aktivistien ja vaihtoehtoväen kokoontumisajot, Tontti kärjisti kirjassaan Ylen mukaan.
Vielä yhdeksän vuotta sitten, ennen viisastumistaan, Tontti kannatti sananvapautta vain teoriassa. Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen Penin varapuheenjohtajana Tontti ei puolustanut Jussi Halla-ahon sananvapautta vuonna 2009, kun tämä oli tuomittu blogikirjoituksensa “uskonrauhaa rikkovista” tekstikatkelmista.
Halla-aho kuvaili tuolloin omalla blogillaan Tontin sananvapauskielteistä lausuntoa Uudelle Suomelle pohjanoteeraukseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
