Vihreät eivät suostu kertomaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa – Purra: “Olen kysynyt monta kertaa, missä on raja”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne ottivat yhteen maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttokeskustelun haasteista Suomessa. Purra huomautti kollegalleen, että vihreät on varsin haluttomia keskustelemaan maahanmuuton ongelmista, johon Harjanne myönsi, että skarpattavaa vihreillä riittää.

Humanitaarinen maahanmuutto on veronmaksajille erittäin kallista, joten tärkeä kysymys on: Kuinka paljon se saa loppupeleissä maksaa? Monet kansalaiset haluaisivat tietää, mihin saakka valtion piikkiä ollaan venyttämässä tilanteessa, jossa hallituspuolueet vihreät ja rkp jo väläyttelevät pakolaiskiintiön tuplaamista tai jopa kymmenkertaistamista.

Myös sdp:n riveistä on esitetty kiintiön kymmenkertaistamista. Tällöin pelkästään yhden vuoden tulijoiden hintalappu olisi 10 miljardia euroa, eli sama summa, jonka valtio käyttää HX-hävittäjähankkeeseen.

Humanitaariseen maahanmuuttoon intohimoisimmin suhtautuvan hallituspuolueen eli vihreiden linjausta maahanmuuton kustannuksista ei ole saatu tähän päivään mennessä. Asiaan ei saatu selvyyttä eilenkään Ylen Marja Sannikan haastattelussa, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi suoraan vihreältä kansanedustajakollegaltaan Atte Harjanteelta.

Harjanne muotoili ensin, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto ”ei voi maksaa mitä vaan”, johon Purra pyysi saada tarkennusta.

– Missä on raja, kuinka paljon?

Vihreiden Harjanteen mukaan maahanmuuton kustannusten yläraja on ”poliittisen keskustelun paikka”.

– No keskustellaan sitten siitä, mutta tehän ette keskustele. Olen kysynyt vihreiltä monta kertaa, missä on raja, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa, kuinka paljon ihmisiä voidaan ottaa, että se vielä teidän mielestänne on kestävää? Purra tiedusteli.

Vihreiden varapuheenjohtaja kiertelee ja kaartelee

Harjanne sanoi, että hänellä ei ole heittää yhtä suoraa lukua. Harjanteen vastaus maahanmuuton kustannuksista kierteli ja kaarteli monin tavoin asian ympärillä, mutta osumatarkkuus oli heikkoa.

– Sitä pitää miettiä, miten tällä hetkellä pohditaan kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista, se on politiikassa neuvoteltava asia, totta kai siitä tulee kustannuksia, mutta tämä jälleen kerran liittyy kokonaisuuteen: millainen yhteiskunta me ollaan, millainen asenneilmapiiri meillä on, Harjanne runoili.

Ylen juontajakin palautti Harjanteen alkuperäisen kysymyksen äärelle:

– Nyt seis pieneksi hetkeksi. Tässä tuli erittäin spesifi kysymys, ja se on olennainen. Missä tahansa asiassa mietitään, kuinka paljon se saa maksaa. Onko niin, että vihreät ei tähän mennessä ole pystynyt esittämään parempaa vastausta kuin se, että asiasta pitää keskustella?

Harjanne selitteli vastauksen epämääräisyyttä kustannusten laskemisella, joka ei hänen mukaansa ole yksinkertaista. Harjanteen mielestä asiaan vaikuttaisi muun muassa integroituminen ja tulijoiden mahdollinen työllistyminen tulevaisuudessa.

– Se on hyvin vaikea kysymys minun tässä sanoa, mitä se saa maksaa, koska se oikeasti vaatii keskustelua, analyysia, asioiden punnintaa, Harjanne tyytyi sanomaan.

Purra huomautti perussuomalaisten lähtevän siitä, että maahanmuuton kasvaminen ei ole luonnonlaki, johon ei voisi vaikuttaa mitenkään.

– Me kritisoimme muiden puolueiden lähtökohtaa, että siirtolaisuutta vain tapahtuu ja humanitaarista maahanmuuttoa pitää olla sen sijaan, että ihmisiä autettaisiin muilla tavoilla.

Miksi vihreät ei puhu turvallisuusuhasta?

Ohjelman keskeisenä aiheena oli maahanmuuttokeskustelun vaikeus Suomessa. Purra arvioi, että ilman perussuomalaisia maahanmuuttokeskustelu olisi ylipäätään melko vähäistä.

– Jos perussuomalaiset eivät puhuisi maahanmuutosta, siitä ei tässä maassa juuri vielä puhuttaisi. Olen tosin itse osallistunut keskusteluun jo noin 15 vuotta ennen liittymistäni perussuomalaisiin.

Purra korosti, että perussuomalaiset on useaan otteeseen esittänyt konkreettista dataa maahanmuuttokeskustelun pohjaksi.

– Me tarjoamme paljon tutkimustietoa, sellaisiakin seikkoja, joista ei ole lainkaan puhuttu aiemmin. Mielestäni keskustelu onkin viime vuosina mennyt parempaan suuntaan. Monet muutkin puolueet jo ottavat asiaan kantaa, toimittajatkin ovat paremmin informoituja, Purra sanoi.

Ylen juontaja huomautti Harjanteelle, että yleisöpalautteen perusteella monet katsovat, etteivät vihreät mielellään halua edes puhua maahanmuuton ongelmista. Hän nosti esille tilastotietoa, kuten maahanmuuttajien yliedustuksen raiskaustilastoissa.

Harjanteen mukaan ongelmien esilletuominen olisi ”vihan ruokkimista”. Juontaja huomautti, että viime vuonna ulkomailla syntyneiden osuus raiskausepäilyistä oli 38 prosenttia.

– Vihreät ei puhu tästä ilmiselvästä turvallisuusuhasta yhtään mitään.

Harjanne myönsi, että maahanmuuton ongelmista keskusteluun liittyy haasteita ja totesi, että vihreillä on parantamisen varaa.

– Ehkä pitää sitten skarpata, hän sanoi.

Kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole kestävää

Vihreiden ja perussuomalaisten linjaukset myös työperäisestä maahanmuutosta ovat täysin erilaisia. Purra huomautti myös, että tällä hetkellä kaikki muut puolueet ovat keskittyneet korostamaan hyviä puolia.

– Me olemme tuoneet esille, että valitettavasti kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole kestävää julkisen talouden kannalta, Purra sanoi.

Esimerkiksi Suomen perustan tutkimus osoittaa, että ulkomailta Suomeen matalapalkkatöitä tekemään saapuneiden henkilöiden työllisyysaste laskee jo muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen suomalaisen tason. Lisäksi tulijoiden palkanmaksajiksi joutuu välillisesti veronmaksaja, koska tulijat eivät tule toimeen matalilla palkoilla joiden lisäksi tarvitaan yhteiskunnan tulonsiirtoja.

Purra korostaa, että työperäinen maahanmuutto onkin jaettava erilaisiin osiin.

– Luonnollisesti kansainväliset osaajat, koulutetut ihmiset, hyödyttävät vastaanottavaa yhteiskuntaa, koska he maksavat veroja eivätkä vastaanota tulonsiirtoja tai käytä palveluja. Perussuomalaiset kannattaa koulutettujen ihmisten maahantuloa.

– Sen sijaan, kun puhutaan matalammille palkka-asteille saapuvista henkilöistä, niin heillä on matalasta bruttopalkasta johtuva alhaisempi veronmaksukyky – ja he käyttävät enemmän julkisia palveluja.

Suomalaisten työttömien työllistäminen olisi tärkeää

Suomessa oli viime kesänä 322 000 työtöntä työnhakijaa ja lisäksi suuri määrä vajaatyöllistettyjä. Tähän mennessä vihreät eivät ole olleet kiinnostuneita pohtimaan keinoja Suomessa olevien työttömien työllistämiselle.

Suomalaisten työttömien työllistyminen olisi julkisen talouden kannalta erittäin tärkeää, koska työttömyyden hoitaminen on kallista. Lisäksi jokainen työttömyyskortistosta työllistyvä suomalainen tuottaa julkiselle taloudelle kaksinkertaisen hyödyn, koska työttömyyskorvauksen vastaanottaminen loppuu, ja työllistynyt henkilö alkaa maksaa enemmän veroja työtuloistaan.

Julkisen talouden vahvistamisen kannalta olisi siis ensiarvoisen tärkeää työllistää Suomessa olevat työttömät eikä haalia ulkomailta uutta halpatyövoimaa. Ylellä vihreiden Harjanne kuitenkin esitti käsittämättömän väitteen:

– Itse asiassa matalapalkka-alojen työperäinen maahanmuutto tukee julkista taloutta, Harjanne sanoi, myöntäen kuitenkin samalla, ettei ole tutustunut Suomen Perustan tutkimukseen, joka osoittaa halpatyövoimamaahanmuuton olevan valtava rasite julkiselle taloudelle.