LEHTIKUVA
Vihreät buustaisi kuntataloutta tuulimyllyillä, perussuomalaiset priorisoisi kuntien tehtävät – tärkeimpiä turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut
Puoluejohtajat keskustelivat Suomen kuntien heikosta taloustilanteesta tänään Kuntaliiton puheenjohtajatentissä. Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että kuntien taloushaasteita ei voida ratkaista pelkästään sillä, että jatkossa tehtäviä siirretään kuntatasolta alueille. – Nyt on katsottava, onko kaikkeen varaa ja millä edellytyksillä.
Koronavirus viime vuonna heikensi odotetusti kuntien taloutta, vaikka valtion koronatukipaketti paikkasikin jonkin verran tulonmenetyksiä.
Seuraava vuosi näyttää kunnissa silti huolestuttavalta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesikin Kuntaliiton puheenjohtajatentissä tänään, että kunnissa suurin ongelma on edelleen raha.
Purra huomautti, että kuntasektori on kroonisesti alijäämäinen. Kuntien taloustilanne oli heikko jo ennen koronaa.
– Kasvua ei ole ollut pitkään aikaan. Viime vuonna alijäämää ei tullut koronatukipakettien vuoksi, mutta siitä huolimatta suurin osa Suomen kunnista ei ole kuivilla. Moni kunta ei meinaa selviytyä edes lakisääteisistä tehtävistään.
– Suurin haaste liittyy siihen kokonaisuuteen, että vaikka kasvu ei ole tasaista koko maan alueella, kuntien lakisääteisiä tehtäviä vain lisätään, Purra sanoi.
Ohisalo luottaa tuulivoimaan
Kokoomuksen Petteri Orpo ilmaisi myös huolensa alijäämäisestä kuntataloudesta.
Puoluejohtajilta kysyttiin, millä konkreettisilla keinoilla he laittaisivat kuntien budjetit tasapainoon.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan sote-uudistus olisi tarvittava pelastus ja se auttaisi useiden kuntien taloutta, koska sote siirtää osan kuntien tehtävistä ”laajemmille harteille”.
Marinin mukaan myös EU-rahoitusvälineet toisivat kuntatalouteen ”merkittäviä mahdollisuuksia” investoinneille.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo toisti aikaisemman, hyvin poikkeuksellisen näkemyksensä siitä, että nimenomaan tuulivoimabisnes olisi tässä ajassa tarvittava vahvistus kuntataloudelle.
Ohisalo kertoi vierailleensa äskettäin Kalajoella ja ihastelleensa siellä rakenteilla olevaa tuulivoimapuistoa.
– Tuulivoima on kunnalle loistava mahdollisuus saada paitsi uutta työtä, jatkossa myös verotuloja, kuten kiinteistöverotuloja. Vihreisiin ratkaisuihin kuntatasolla kannattaa tarttua, Ohisalo esitti.
Kuntien valtionosuudet laskussa
Purra kuitenkin totesi, että kuntien taloudellisia haasteita ei voida ratkaista yksinomaan sillä, että kuntien tehtäviä siirretään alueille.
– Pelkkä hallinnon tason muutos ei ratkaise kuntien taloudellista selviämistä. Tosiasia on, että kuntien lakisääteisten tehtävien määrä – riippumatta siitä kuka ne tehtävät järjestää – on edelleen lisääntymässä, mutta valtio ei kykene antamaan kunnille riittäviä resursseja.
Purra sanoi, että sama suuntaus on tosin ollut nähtävissä jo pidempään, eli valtionosuudet ovat laskeneet jo kymmenisen vuotta ja nyt kuntien lakisääteisiä tehtäviä arvioidaan olevan jo viisi ja puoli sataa.
– Vaikka osa tehtävistä siirtyy soten myötä pois kunnilta, kokonaisuus on edelleen se ongelma. En näe muuta keinoa lähestyä ongelmaa kuin se, että kuntien tehtäviä aletaan perata läpi tiheällä kammalla, katsoen mitkä ovat tärkeimpiä turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. On siis katsottava, onko kaikkeen varaa ja millä edellytyksillä.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Perussuomalaisten uusimman kuntavaaliohjelman otsikko on: Asiat tärkeysjärjestykseen. Ohjelmassa tuodaan esille, että velanoton ja verotuksen kiristämisen sijaan julkisessa taloudessa yhteiset varat on laitettava tärkeysjärjestykseen.
Verojen keräämisen oikeutus murenee, mikäli yhteiset varat käytetään muihin kohteisiin kuin suomalaisten yhteisen hyvän edistämiseen.
Purra toi Kuntaliiton puheenjohtajatentissä esille, että perussuomalaisten ehdotukset julkisen sektorin leikkauksista yleensä tahallaan ymmärretään väärin.
– Kun me puhumme siitä, että julkista sektoria voitaisiin supistaa, niin ensimmäinen reaktio on yleensä kysymys siitä, että leikkaisimmeko me hoitajista, opettajista tai kirjastoista. Kyse ei suinkaan ole tästä.
– Suomen kokonaisveroaste on poikkeuksellisen korkea, jopa EU:n ja OECD:n mittakaavassa. Jos vertaamme Suomea vaikka Tanskaan tai Ruotsiin, niin ei sielläkään ihmiset kärsi kunnissa.
Kykenisikö myös hallitus priorisoimaan?
Purra heitti pallon myös hallitukselle koskien kuntien tehtävien priorisointia.
– Käsitykseni mukaan hallituksella on valtionvarainministeriössä kuntaosastolla hanke, jossa käydään kuntien tehtäviä läpi. Siellä on esitetty ajatuksia muun muassa kuntien yhteistyöstä eri sektoreilla. Hallintovaliokunta on pyytänyt informaatiota tästä kehityksestä. Odotankin innolla, mitä teidän hallituksenne saa aikaiseksi.
– Perussuomalaiset korostaa talouden hyvinvointia nimenomaan siksi, että me kykenisimme pitämään hyvinvointijärjestelmästämme huolta ja huolehtimaan niistä ihmisistä, jotka eivät itse siihen pysty, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtionosuudet tärkeysjärjestys veronmaksajat hyvinvointi kustannukset suomalaiset palvelut Maria Ohisalo Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo Tuulivoima Kunnat Julkinen sektori Turvallisuus talous sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Meri: Suomen ja kuntien tie – velkaa ja veroja
Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”
Ranne: Muut puolueet irrallaan kuntatalouden tosiasioista
Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa
Ruotsin vihreät haluavat päästä vaikuttamaan uutislähetysten sisältöihin – vartti ympäristön hätätilaa jokaiseen ajankohtaislähetykseen
Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja
Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos
Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi
Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää