Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät

1990- ja 2000-luvulla Ontario oli Kanadan kehittyvin provinssi taloudellisesti. Sen teollisuustuotanto tuotti 40 % Kanadan vientituloista. Oman vesivoiman ansiosta sähkön hinta oli alhainen, ja tämä paransi sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä. Sitten tuli Kioton ilmastosopimuksen innostuksen myötä vihreä käännös.

Kanadalainen talouslehti Financial Post julkaisi 17.10.2017 artikkelin, jossa analysoitiin teollisten työpaikkojen katoamista Ontarion provinssista. Artikkelin lähteenä oli tutkimus “Rising Electricity Costs and Declining Employment in Ontarios’s manufacturing Sector”, Fraser Institute.

1990- ja 2000-luvulla Ontario oli Kanadan kehittyvin provinssi taloudellisesti. Sen teollisuustuotanto tuotti 40 % Kanadan vientituloista. Oman vesivoiman ansiosta sähkön hinta oli alhainen, ja tämä paransi sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä.

Sähkön hinta nousi 50 %

Sitten tuli Kioton ilmastosopimuksen innostuksen myötä vihreä käännös. Ontarion liberaalipuolueen hallitus alkoi tukea uusiutuvaa energiaa ja sähkön hinta nousi. Vuosina 2008-2015 teolliset työpaikat vähenivät 805 000:sta 688 000:een. Tästä menetyksestä 2/3 johtui Fraser Instituutin tutkimuksen mukaan korkeasta sähkön hinnasta.

Sähkön hinta nousi 50 %, koska Ontarion hallitus alkoi myöntää avokätisesti tukea tuulivoimalla ja aurinkovoimalla tuotetulle sähkölle, ja rahoittaa tämän tuen sähköverolla. Jokaista tällä tuella synnytettyä työpaikkaa kohden on varovaistenkin arvioiden mukaan menetetty vähintään 1,8 teollista työpaikkaa vuoden 2008-2015 aikana. Lisäksi suuri osa näistä “vihreistä” työpaikoista on ollut väliaikaisia.

Yhdysvalloissa työttömyys vain 4,1 %

Nykyisin Ontarion sähkön hinta on paitsi Kanadan, myös koko Pohjois-Amerikan kallein. Tilanteesta on kärsinyt erityisesti terästeollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Ontarion naapureista Michiganin osavaltio, Yhdysvaltain puolella, on sitä vastoin nostanut teollisen tuotannon osuutta bruttokansantuotteessaan.

Yhdysvaltain hyvä kehitys ei rajoitu pelkästään Michiganiin. CNN uutisoi 3.11.2017 Yhdysvaltain työttömyyden olevan alhaisimmillaan 17 vuoteen. Lokakuussa 2017 vain 4,1 % työvoimasta oli työttömänä.

Yhdysvaltoihin on syntynyt Donald Trumpin presidenttikaudella 156 000 uutta teollista työpaikkaa. Amerikkalaisia työntekijöitä ja yrittäjiä kiinnostaa enemmän työllisyyden kehitys kuin Washingtonin eliitin ja median ajojahti Trumpia vastaan.

Vihreiden projektiin kymmeniä miljoonia

Ontarion tilanteesta tuli mieleen Suomen vihreiden parissa syntynyt taannoinen oivallus pelastaa Suomen energiatarve ruokohelpeä viljelemällä ja polttamalla. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ehdotti tätä puolueen valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa 2005.

Innostus poiki erilaisia yritelmiä ruokohelven energiakäytön toteuttamiseksi. Kyseisiin projekteihin käytettiin tukirahoja kymmeniä miljoonia, ja asioista perillä olevien lähteiden mukaan niillä saatu energiamäärä olisi ylitetty, jos tukiraha olisi poltettu suoraan 5 euron seteleinä lämpövoimalassa.

Ilmastotutkija lyttäsi Pariisin sopimuksen

Suomessa poliittinen eliitti meni mukaan Ylen hehkutukseen Pariisin ilmastosopimuksen tärkeydestä. Nyt on päässyt esille realistisempiakin äänenpainoja. Yle uutisoi 3.10.2017 ilmastotutkija James Hansenin vierailusta Nordic Business Forumissa, Helsingin Messukeskuksessa.

Hansenin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen hypetys on soopaa, eikä eri valtioiden suurieleisesti antamilla sitoumuksilla ole merkitystä hiilipäästöjen vähentämisen kannalta. Hansen johti vuodet 1981–2013 Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ja Columbian yliopiston yhteistä Goddard-instituuttia, joka tutkii laajasti avaruuden ja ilmakehän mekanismeja.

Kun presidentti Trump totesi saman jo vaalikampanjassaan syksyllä 2016, se oli Suomen median mukaan populismia. Pariisin ilmastosopimuksen kehuminen sitä vastoin oli yleisesti hyväksyttyä. Ministereiden kommentteja kuunnellessa saattoi päätellä, että he tuskin olivat tietoisia edes kehumansa sopimuksen sisällöstä.

Venäjä voi kasvattaa päästöjään

Pariisin ilmastokokouksessa Kiina sitoutui vähentämään taloutensa hiili-intensiteettiä 60 % ja Intia 33 % vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttista päästöjen vähentämistä ne eivät luvanneet lainkaan. Käytännössä Kiina voi kasvattaa päästöjään vielä lähes 15 vuotta.

Venäjä lupasi leikata päästöjään vuoden 1990 tasosta, jolloin Neuvostoliiton tuotanto oli korkeimmillaan, mutta käytännössä Venäjä voi kasvattaa päästöjään noin 40 % nykytasosta. Onko siis jotain ihmettelemistä, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi viime vuonna ennätystahtia?

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuonna 2016 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 403,3 ppm:ää, kun se vuonna 2015 oli 400,0 ppm:ää. Ppm tarkoittaa tilavuuden miljoonasosaa.

Oliko Trump sittenkin oikeassa?

Kun Yle uutisoi WMO:n raportista 30.10.2017, niin uutisen loppukaneettina todettiin Pariisin ilmastosopimuksen olevan vaikeuksissa, koska presidentti Trump on uhannut vetää Yhdysvallat sen ulkopuolelle. Toisaalta Trump on ilmaissut halunsa neuvotella uuden, päästöjen vähentämisen kannalta tehokkaamman ja nykyistä “tasapuolisemman” sopimuksen.

Massachusetts Institute of Technology (MIT) teki jo alkuvuodesta 2016 laskelman, jonka mukaan Pariisissa ilmoitetuilla toimenpiteillä ilmaston arvioitu lämpeneminen hidastuisi kuitenkin enintään 0,2 astetta vuoteen 2100 mennessä. Ennustettu lämpeneminen olisi 3,7 °C ja ilman Pariisin sitoumusten sisältämiä toimenpiteitä se olisi 3,9 °C. Yhdysvalloille aiheutuvat kustannukset lasketaan silti sadoissa miljardeissa dollareissa.

Kun Pariisin ilmastosopimuksen onttous laajemmin paljastuu, tulevaisuuden historiankirjoitus saattaa hyvinkin tunnustaa presidentti Trumpin olleen oikeassa.