Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluejohtajilta ei saatu Iltalehden EU-tentissä selkeitä vastauksia siihen, miten etelästä Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine pysäytettäisiin EU:n ulkorajoille. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit ja että turhat vetovoimatekijät Eurooppaan myös tulee poistaa.

Iltalehden EU-vaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti, että demareille ei käy se vaihtoehto, että turvapaikkamenettely siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle, jolloin samalla voitaisiin ehkäistä sitä ongelmaa, että kielteisen päätöksen saaneet usein jäävät EU-alueelle.

– Se ei ratkaise ongelmaa eikä se toimi, Lindtman sanoi.

Vasemmistoliiton Li Anderssonille turvapaikkamenettely kolmansissa maissa ei myöskään käy, koska Anderssonin mielestä asiaan kytkeytyy ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä vastuukysymyksiä.

Andersson jäi pohtimaan esimerkiksi EU-maiden vastuuta siitä, millaiset olot turvapaikanhakijoille olisi tarjolla vaikkapa Marokossa.

Anderssonille huomautettiin, että tälläkään hetkellä EU-alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista monia ei kyetä palauttamaan, vaikka he eivät olisikaan turvapaikan tarpeessa, vaan hakemassa parempaa elintasoa. Andersson ei ottanut asiaan kantaa, vaan tyytyi vain toteamaan, etteivät turvapaikkaperusteet kaikkien kohdalla täyty.

Kuka kantaa vastuun rikoksista?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi selkeästi, että siirtolaispainetta EU:hun ei ole mahdollista ratkaista muuten kuin torjumalla se.

– EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit. Meidän on erityisesti minimoitava vetovoimatekijät, joista elintason hakeminen on suurin.

Purra huomautti, että turvapaikkajärjestelmä on vain yksi monista kanavista, joiden kautta ihmisiä samoista maista ja samanlaisella profiililla pyrkii etelän maista Eurooppaan.

– Eurooppa ei kykene kantamaan tällaista siirtolaispainetta, Purra sanoi ja huomautti myös Anderssonille, että esimerkiksi Saksassa tapahtuu yhden päivän aikana useita kymmeniä puukoniskuja sekä miltei kaksi joukkoraiskausta päivässä.

– Merkittävä osa teoista on siirtolaisten tekemiä, kuka näistä on vastuussa, Purra kysyi Anderssonilta.

Demareilta komppausta tehottomalle EU-mallille

Lindtman ei ottanut kantaa siihen, miten siirtolaispaine torjuttaisiin tehokkaimmin. Sen sijaan demaripomo esitti, että esimerkiksi Britannian käyttöön ottama Ruanda-malli ei tulisi pysäyttämään siirtolaisuutta.

Ruanda-mallilla tarkoitetaan sitä, että Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.

Sen sijaan Lindtman ylisti EU:n jäsenmaiden juuri neuvottelemaa maahanmuuttopaktia, joka ei kuitenkaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.

– Lähtömaiden kanssa olisi tehtävä yhteistyötä, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä liikkeelle. Samaan aikaan leikkaatte kehitysapua ja pahennatte ongelmaa, Lindtman viittasi hallituksen päätöksiin, joilla kehitysavusta leikataan satoja miljoonia.

Ongelmaa pitäisi torjua eikä levittää

Purra huomautti Lindtmanille, että tämän ylistämä EU:n maahanmuuttopakti sisältää lähinnä maahanmuuton hallintaa koskevaa sääntelyä, eikä keskity siihen, miten siirtolaispaine voitaisiin torjua.

– Siellä (EU:n maahanmuuttopaktissa) on rajamenettely, joka ei vaikuta mitenkään kaikista suurimpiin lähtömaihin. Lisäksi siellä on taakanjako eli ongelmaa, jota ulkorajoilla ei pystytä hoitamaan, jaetaan pitkin jäsenmaita.

– Tämä ei ratkaise sitä, että esimerkiksi Afrikassa on miljoonia nuoria ihmisiä, jotka haluavat tulla Eurooppaan paremman elintason perässä. He ovat valmiita jopa riskeeraamaan henkensä, jotta saisivat tulla Eurooppaan turvapaikanhakijoina, ja vaikka eivät saisikaan täällä suojelua, he silti jäävät Eurooppaan, kuten nähtiin Saksan Mannheimin puukotustapauksessa. Mitä sanotte tästä? Purra kysyi Lindtmanilta, joka ei vastannut kysymykseen.

Palautukset toimimaan ehdollisella politiikalla

Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Ruanda-mallin sisältö kaipaisi vielä tarkennusta. Harkimo kuitenkin ilmoitti pitävänsä hyvänä ideana mallia, jossa turvapaikanhakua käsiteltäisiin kolmansissa maissa.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran puheissa toistuivat vihervasemmiston ennalta tutut vastuuttomat maahanmuuttopolitiikan linjaukset.

Virta jopa sortui whataboutismiin huomauttaessaan, että eivät pelkästään maahanmuuttajat toimi väkivaltaisesti, vaan myös kantaväestö voi olla väkivaltaista. Virran oletuksien mukaan siirtolaispaineen juurisyy olisi ilmastonmuutos.

– Eurooppaan pitää olla laillisia reittejä, me tarvitaan tänne ihmisiä, Virta päästeli.

Purra huomautti, että Suomi tekee jo nyt yhteistyötä 14 EU-maan kanssa selvittääkseen, mikä olisi järkevä malli EU:n ulkopuoliseen turvapaikan hakemiseen, suojelun tarjoamiseen ja kolmansissa maissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Palautukset saadaan toimimaan ehdollisella politiikalla. Esimerkiksi niin, että mikäli maa ei ota vastaan kielteisen päätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu katkeaa. Tämä on tehokasta toimintaa, ei suinkaan se, että lisätään laillisia väyliä tulla Eurooppaan, Purra painotti.

SUOMEN UUTISET