LEHTIKUVA
Vihervasemmisto jyrättiin oppositioon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa – “Hallituksen ajama saamelaiskäräjien vaaliluettelon puhdistaminen on enemmistön diktatuuria vähemmistöjä kohtaan”
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli torstaina saamelaiskäräjälakia. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta saivat korjattua lausuntoa valiokunnassa tasa-arvoisempaan suuntaan. Perussuomalaiset työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet katsovat, että hallituksen ajama saamelaiskäräjien vaaliluettelon puhdistaminen sortaa osaa saamelaisista.
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat nostivat esiin hallituksen esityksen ongelmat. Jos lakia muutettaisiin hallituksen esittämällä tavalla, saamelaiskäräjien äänestysluettelo muodostettaisiin uudestaan ja sadat nykyisin äänioikeutetut saamelaiset menettäisivät äänioikeutensa.
– Jopa viime vaaleissa eniten ääniä saanut saamelaiskäräjien jäsen olisi vaarassa jäädä vaaliluettelon ulkopuolelle. Hallituksen ajama saamelaiskäräjien vaaliluettelon puhdistaminen ei ole oikeus eikä kohtuus, vaan enemmistön diktatuuria vähemmistöjä kohtaan, kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen painottavat.
Ei edistä saamelaisten oikeuksia
Äänioikeuden perustaminen pelkkään kielikriteeriin johtaisi mielivaltaan. Asiantuntijakuulemisissa selvisi, että vuoden 1962 haastattelututkimuksen kielimerkintä, johon osa saamelaisista haluaisi äänioikeuden perustaa, on tietolähteenä epäluotettava.
– Kyseisessä tutkimuksessa joukko opiskelijoita kiersi talosta taloon kysymässä, puhuivatko asukkaat saamea. Tämä tehtiin aikaan, jolloin suomalaistamispyrkimykset olivat voimakkaammillaan, ja moni vastasikin mieluummin olevansa suomenkielinen.
– Jos äänioikeus perustettaisiin tällaiseen tutkimukseen, vietäisiin äänioikeus nimenomaan niiltä saamelaisilta, joiden kulttuuria ja kieltä heikennettiin merkittävästi jo aikaisemmin. Tällainen toiminta ei ainakaan edistä tasa-arvoa tai saamelaisten oikeuksia, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen moittivat.
Ei kuulu itsemääräämisoikeuteen
Perussuomalaiset katsoo, ettei oikeus sortaa vähemmistöjä kuulu itsemääräämisoikeuteen. Saamelaisilla alkuperäiskansana on perustuslaissakin taattu oikeus ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslaista seuraa myös vaatimus yhdenvertaisuudesta lain edessä.
– Olisi kohtuutonta säätää laki, jolla osa saamelaisista voisi päättää sulkea heille epämieluisilta henkilöiltä vaikutusmahdollisuudet kieltään ja kulttuuriaan koskevasta itsehallinnosta. Nykyisen lain merkittävin ongelma on ollut, ettei lakia ole noudatettu.
– Saamelaiskäräjien enemmistö on halunnut rajata vaaliluetteloiden ulkopuolelle sellaisia henkilöitä, jotka lain mukaan täyttävät saamelaisen määritelmän, ja tästä syystä osallistumisoikeus vaaleihin on täytynyt taistella korkeimman hallinto-oikeuden kautta.
– Tämän ongelman ratkaisu kuitenkaan ei voi olla se, että hallitus muuttaa lain jo aiemmin lakia rikkoneen enemmistön tahdon mukaisesti ja samalla vielä heikentää muutoksenhakumahdollisuuksia vaaliluetteloita koskien, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen linjaavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- saamelaiskäräjät työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sorto mielivalta äänioikeus vähemmistöt Saamelaiset Yhdenvertaisuus Tasa-arvo Jukka Mäkynen Rami Lehto Itsemääräämisoikeus Riikka Slunga-Poutsalo
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tulevaisuuden Suomesta luennoiva Arto Luukkanen kysyy suoraan: “Saako yliopistossa käyttää järkeä vai onko tanssittava woke-ideologian tahdissa?”
Kepun Kurvinen ehdottaa parlamentaarista työryhmää saamelaiskäräjälain valmisteluun – Purra ihmettelee viivyttelyä: ”Asia ei etene sillä, että kasataan uusi pullakahviseurue”
Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa
Hallituksen rivit repeilevät riidellessä: Kepu sooloilee, Marin livahti maailmalle, Ohisalo jätti tänään väliin EK:n puheenjohtajatentin – ”Hallituksen peli on menetetty”
Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset perehtyivät Raja-Joosepin tilanteeseen – rajalaki tulee valiokunnan käsiteltäväksi huhtikuussat
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää