PS ARKISTO
Viherpesu käy veronmaksajalle kalliiksi: ”Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa”
Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on ylenpalttinen ja kunnianhimoinen toimenpidehanke. Sen avulla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä – ensimmäisenä maanosana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari näkee ohjelman osana isompaa kuviota, jossa jäsenvaltioiden toimivaltaa jälleen siirretään EU:lle.
Vihreän kehityksen ohjelma on lähivuosina konkretisoitumassa erilaisiksi lainsäädäntöhankkeiksi. Keskeisenä osana ohjelmaa ovat päästövähennystavoitteet, jotka tähtäävät EU:n hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo, että lähivuosina komission myllystä on tulossa useita ohjelmaa konkretisoivia EU-lainsäädäntöhankkeita. Huhtasaari kyseenalaistaa ympäristöohjelman mielekkyyden ja toimivuuden.
– Mitä enemmän EU:ssa tehdään yhteisiä ympäristö- ja ilmastotavoitteita tavoitteita, sitä hankalammaksi, kalliimmaksi ja monimutkaisemmaksi kokonaisuuden toteutus tulee.
– Samalla hallinto kasvaa entisestään, lähtien jo siitä, että EU haluaisi kaksinkertaisen metsäsertifiointijärjestelmän, vaikka esimerkiksi Suomen metsäteollisuus on jo sitoutunut globaaleihin sertifiointeihin. Nyt EU haluaa luoda uuden järjestelmän kansallisen järjestelmän päälle, Huhtasaari kertoo.
Vihreässä kehityksessä suunnitelmatalouden piirteitä
Huhtasaari sanoo, että vihreän kehityksen ohjelmassa näkyy suunnitelmatalouden piirteitä. Ohjelmaan kuuluvat päästövähennyksistä seuraavat kompensointimaksut, eli käytännössä pohjoisesta etelään ohjautuisi jälleen uusia tulonsiirtoja.
Hyvänä esimerkkinä on komission esitys sosiaalisesta ilmastorahastosta, joka olisi EU-elvytyspakettia seuraava tulonsiirtoautomaatti. Ilmastorahastosta olisi tarkoitus esimerkiksi kanavoida rahaa energialaskujen maksamiseen ihmisille, joiden omat varat käyvät vähiin teknologisessa siirtymässä, jossa otetaan käyttöön vihreämpiä energiaratkaisuja.
Kuten aina ennenkin, Suomi olisi joutumassa myös ilmastorahaston nettomaksajaksi alustavasti 840 miljoonan euron osuudella. Toki maksut tuntuvat konkreettisesti tavallisen palkansaajan tai yrittäjän kukkarossa.
– Raha on hankkeessa hyvä konsultti, eli ajatuksena EU:ssa on, että hintoja nostamalla saadaan kulutus ja päästöt vähentymään. Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään kustannuksia lisäämällä ei ole mahdollista määräänsä enempää ohjata kulutusta järkevästi: Ihmisten täytyy edelleen elää, liikkua ja syödä sekä tehdä töitä. Myös yritysten täytyy toimiakseen voida käyttää energiaa, Huhtasaari sanoo.
Köyhdyttävä ja elintasoa madaltava vaikutus
Käytännössä vihreän kehityksen ohjelmalla tulisi olemaan tavallista kansalaista köyhdyttävä ja elintasoa madaltava vaikutus, koska kaikki kallistuu.
Huhtasaari muistuttaa, että vähemmän julkisuudessa on keskusteltu siitä, että sosiaalisen ilmastorahaston lanseeraamisen myötä toimivaltaa – tällä kertaa sosiaalipolitiikan toimivaltaa – olisi siirtymässä jäsenvaltioilta komissiolle.
– EU käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet oman toimivaltansa kasvattamiseen. Olisikin hyvä nähdä tässä taustalla isompi kuva, eli se, että sosiaalipolitiikka ei edes kuulu EU:n toimivaltaan. Perussuomalaiset katsoo, että jos vihreää siirtymää ei saada aikaiseksi ilman sosiaalitukien tulonsiirtoa, sitten sitä ei pidä edes tehdä.
Huhtasaari huomauttaa, että EU:lla olisi käytettävissään muitakin keinoja kuin tulonsiirrot ja energian hinnan nostaminen, esimerkiksi päästökauppa, joka hinnoittelee toiminnan hiilidioksidipäästöt.
Päästökaupan piirissä olevat toimijat joutuvat hankkimaan päästöoikeudet jokaista ilmakehään vapauttamaansa hiilidioksiditonnia kohti. EU:ssa päästökauppa koskee energiantuotantoa, energiaintensiivistä teollisuutta ja lentoliikennettä.
Päästökaupalla on ohjaava vaikutus saastuttaja maksaa-periaatteella.
– Päästökauppaa ei tarvitse laajentaa, mutta voisimme myös lisätä päästöoikeuksia, jolloin hinnat halpenevat. Tähän mennessä päästökauppa on ollut hyödyllinen Suomenkin teollisuudelle, ja samalla se on estänyt hiilivuotoa. Kuitenkin päästöoikeuksia pitää olla riittävästi, jotta se järjestelmä toimisi.
EU-veroa ajetaan kulisseissa
Suomessa on jo nyt yksi EU-alueen korkeimpia veroasteita suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:sta on kuitenkin väläytelty säännöllisin väliajoin kaiken kattavaa EU-verotusta, josta tulisi käytännössä uusi verotuksen taso kansallisten verojärjestelmien päälle. Toistaiseksi unioniverojen esteenä on ollut päätökseltä vaadittavan yksimielisyyden puute.
Huhtasaari uskoo, että EU-verotusta tultaneen esittämään jälleen vuoteen 2023-2024 mennessä.
– Samaan aikaan tullaan ehdottamaan elvytyspaketin pysyvyyttä ja samalla sosiaalipolitiikan laajentamista EU:n toimivaltaan. EU haluaa nämä kokonaisuudet ja samalla verotuksen omiin käsiinsä.
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus ei toistaiseksi ole ilmaissut kantaansa uuteen sosiaalirahastoon, josta kertyisi taas uutta maksettavaa entisten velvoitteiden päälle.
Toistaiseksi ministerit ovat tyytyneet toistamaan näkemystä, jonka mukaan rahastoon suhtaudutaan ”erittäin kriittisesti”.
– Erittäin kriittinen tarkoittanee kyllä, koska vaihtoehtoja on oikeasti vain kaksi, ei ole kolmatta vaihtoehtoa eli ”kriittistä”, Huhtasaari sanoo.
Hän jatkaa, että käytännössä Suomen vaikutusvalta on EU:ssa todella vähäinen.
– Suomen hallituksella voi olla mielipide, Suomi voi vaikka sanoa ei, mutta sillä ei juuri ole merkitystä. Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lainsäädäntöhankkeet viherpesu vaikutusvalta ilmastotoimet Green Deal Ilmastorahasto kurjistaminen Energian hinta sosiaalipolitiikka tulonsiirrot Päästökauppa Sanna Marin Tukipaketit Laura Huhtasaari hallitus verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:lla taas ketunhäntä kainalossa: ”Jokainen maksaisi tankatessaan veroa Brysseliin”
Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa
Perussuomalaiset: Suomen vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista – ilmastokokouksestakin tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle
EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: “Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”
Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”
EU:n Green Deal heikentää merkittävästi Suomen kilpailukykyä – teollisuus, työpaikat ja omavaraisuus vaarassa
Luotiinko euro aiheuttamaan suurempaa talouksien epätasapainoa Eurooppaan?
Mäkelä: Suomeen on julistettava teollisuuden hätätila
Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Kummallinen näytös eduskunnassa: Oppositiopuolue keskusta vaati, ettei lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta – vaatimus löytyy jo hallitusohjelmasta ja on koko eduskunnan kanta
Keskiviikkona eduskunnassa koettiin kummallinen hetki, kun oppositiopuolue keskusta vaati lausumaehdotuksessaan vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn liittyvien äänestysten yhteydessä hallitusta huolehtimaan siitä, ettei EU:n lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta. Ehdotuksesta tekee omituisen se, että vaatimus on jo tällä hetkellä hallitusohjelmassa ja jopa koko eduskunnan kanta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee keskustan toimintaa.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää