PS ARKISTO
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Suomessa tulisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa yleiseurooppalaiselta tasolta. Jo yksinomaan pohjoismaisessa vertailussa Yleisradio voidaan todeta sangen pöhöttyneeksi: Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi.
Parlamentaarinen työryhmä sai alkusyksyllä maaliin neuvottelutuloksensa Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtäviä koskevista muutoksista.
Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle tulevan neljän vuoden aikana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kuvaa Ylen parlamentaarisen työryhmän neuvottelutulosta oikeasuuntaisena, mutta riittämättömänä. Vigeliuksen mukaan perussuomalaiset ajoivat Ylelle vielä suurempia säästöjä, mutta muiden puolueiden vastustuksesta johtuen isommat säästöt – leikkauksista puhumattakaan eivät onnistuneet.
Vigelius kuvaa parlamentaarisen ryhmän neuvottelutunnelman olleen lähes epätoivoinen.
– Kun neuvoteltiin näitä Yle-ratkaisuja, niin epätoivo saavutti mielen viimeistään siinä kohtaa, kun selvisi, että perussuomalaiset on käytännössä ainoa puolue, joka on valmis siihen, että Yleisradion rahoituksesta voitaisiin päättää ihan normaalilla yksinkertaisella enemmistöllä, kuten esimerkiksi puolustusvoimista, suojelupoliisin rahoituksesta, poliisirahoituksesta, sosiaaliturvasta ja niin edelleen.
– Se ei kuitenkaan käynyt muille kuin perussuomalaisille ja toisaalta Liike Nytille. Myös hallituskumppanit olivat yksimielisyysvaatimuksen takana, Vigelius ihmettelee.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen Yle on pulska ja pöhöttynyt. Vigelius huomauttaa, että Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa olisi ollut huomattavasti enemmän.
– Aivan ilmiselvä vastaus sille, mitä Ylen rahoituksessa pitäisi tehdä on, että ensinnäkin Ylen kustannukset ajetaan toisten Pohjoismaiden tasolle. Sitten sen jälkeen voidaan kysyä, että ollaanko me itse asiassa edes taloudellisesti toisten Pohjoismaiden tasolla: vastaus on, että Suomen talous ei ole Tanskan tasolla, eikä Ruotsin tasolla. Suomen talous ei ole myöskään Norjan tasolla, mutta me silti käytämme samaan aikaan yhtä paljon rahaa meidän yleisradioyhtiöömme kuin norjalaiset käyttävät omaansa Norjassa, ja Norja on taloudessa tuplaten meitä suurempi, Vigelius sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa pitäisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa myös yleiseurooppalaisesti.
– Ensin on kysyttävä, kuinka paljon käyttävät britit omaan yleisradioonsa? Sen jälkeen voidaan kysyä paljonko käyttävät ranskalaiset ja saksalaiset omaan yleisradioyhtiöönsä ja lopulta voidaan vähän suhteuttaa lukuja siihen, että kuinka hyvin me Suomessa menestytään taloudellisesti näihin maihin nähden? Se tarkoittaisi, että Yleisradioon pitäisi kohdentaa vähintään noin 150 miljoonan euron leikkaukset. Se voidaan toteuttaa vähän pidemmällä aikavälillä, mutta todennäköisesti tässä talouden tilanteessa se olisi järkevämpää toteuttaa pikimmiten jo lainsäädännön osalta, Vigelius sanoo.
Vaikka parlamentaarisen työryhmän neuvottelut ovatkin siis päättyneet, ja lopputuloksena saatiin laiha kompromissi, viimeistä sanaa Yle-rahoituksien ja tulevien Yle-leikkauksien suhteen ei suinkaan ole sanottu.
Ylen rahoituksen ja tehtävien tiukentamista ajava kansalaisaloite on luovutettu tänään eduskuntaan. PS-Nuorison, Kokoomusnuorten ja KD Nuorten syksyllä vireille panema kansalaisaloite keräsi nopeasti, alle kuukaudessa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, mikä kertoo siitä, että kansalla on halua leikata Yleisradiosta huomattavasti enemmän.
Kansalaisten tahtoa leikata Yleisradiosta on mitattu äskettäin tutkimuksessakin: Esimerkiksi EVA:n syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia eli yli puolet suomalaisista katsoo, että Ylen rahoitusta tulisi leikata.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.
Tänään eduskunnalle esitelty laki nostaisi alinta tulorajaa Yle-verovelvollisuudelle sekä pakottaisi Yleisradion sopeuttamaan toimintaansa. Lain esitteli valtiovarainministeri Riikka Purra.
Viikon suosituimmat
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mia Puolimatka on liittynyt perussuomalaisten valtuustoryhmään Jyväskylässä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.
Parissa pakinassani perustin vanhanaikaisen kokeilukoulun nimeltä Klassillinen Epänormaalilyseo. Sen seinät ovat puuta ja opetusmenetelmät rautaa. Opettajat opettavat, oppilaat opettelevat ja vanhemmat tukkivat turpansa.
