Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, tutkija Samuli Salminen ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskustelivat maahanmuuton kustannuksista. / SU
Kevään kuntavaaleissa Tampereen pormestariksi pyrkivä perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo, että maahanmuuttoa politiikassa edistetään pitkälti valtapoliittisten syiden vuoksi, koska maahanmuuttajista vasemmisto saa taustalleen uusia äänestäjiä.
Kansanedustaja Joakim Vigelius pitää selvänä, miksi politiikassa yhä edelleen toimii ryhmittymiä, jotka pyrkivät edistämään maahanmuuttoa – siitä huolimatta, että maahanmuuton julkistaloutta heikentävät vaikutukset ja muut yhteiskunnalliset oheishaitat ovat jo laajasti tiedossa.
Vigelius katsoo, että maahanmuuttoa edistetään pitkälti valtapoliittisten syiden vuoksi.
– Suomessa on poliittisia puolueita, jotka hyötyvät siitä, että maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa. Sosialidemokraatteja äänestää jo nyt yli 30 prosenttia kaikista maahanmuuttajistamme. Kun mukaan huomioidaan vihreät ja vasemmistoliitto, näitä puolueita äänestävien maahanmuuttajien osuus kasvaa edelleen.
– Vasemmisto hyötyy maahanmuuton kasvusta myös Ruotsissa ja muuallakin Euroopassa. Siksi tätä politiikassa ajetaan.
Myös ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan, FT Simo Grönroosin aiemmin kirjoittamassa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta tuodaan esille ne tahot, jotka hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta.
Vasemmistopuolueilla onkin selkeä valtapoliittinen intressi. Syynä on yksinkertaisesti se, että vaikka maahanmuuttajat äänestävät passiivisemmin kuin kantaväestö, kannattavat nämä usein vasemmistolaisia puolueita, jotka lupaavat eniten sosiaalitukia ja maahanmuuttajille omia erityispalveluja.
Vasemmistopuolueet eivät tietenkään lausu ääneen, että toiveena on saada maahanmuuttajista uusia äänestäjiä sitä mukaa, kun kantasuomalaiset duunarit siirtyvät suurin joukoin pois tukemasta vasemmistoa. Tämän vuoksi vasemmisto pyrkii edistämään maahanmuuttoa esimerkiksi ”työvoimapulaa” tekosyynä käyttäen.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
Maahanmuutto liittyy oleellisesti kevään kunta- ja aluevaaleihin. Esimerkiksi hyvinvointialueilla sote-henkilökunnan saatavuus, hoitohenkilökunnan arvostus ja moni muu seikka linkittyy usein vaatimuksiin aina vaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Suomen kieltä taitamaton hoitaja voi kuitenkin olla jopa riski potilasturvallisuudelle. - Perussuomalaisille suomea puhuva hoitaja on perusoikeus, sanoo puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan muun muassa pidentämällä pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa sekä edellyttämällä suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi lähti lausunnoille 24.1.
Viikon suosituimmat
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
