Vieraslajeista ongelma eduskunnassa: EU pakottaa ostamaan sian säkissä

Missä EU siellä ongelma. Tämä koskee ihmisten lisäksi jopa kasveja ja eläimiä. Tuorein ongelma nousi esiin EU:n vieraslajilistaa määritettäessä.

Suomi on määritellyt oman vieraslajistrategiansa jo keväällä 2012. Sen tavoitteena on estää haittoja, joita Suomeen kulkeutuvat tänne alunperin kuulumattomat kasvi- tai eläinlajit voisivat aiheuttaa Suomen luonnolle ja elinkeinoille.

Nyt EU pyrkii kehittämään vastaavan lainsäädännön, joka koskisi koko EU:n aluetta. Sitä varten täytyy kansalliset ja EU:n laajuiset säädökset sovittaa yhteen.

Ongelmana Kreikka ja vaalien tuoma kiire

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli torstaina valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vieraslajien hallinnasta. Valiokunta olisi halunnut nähtäväkseen EU-viranomaisten kaavailemat listat vierasperäisistä lajeista sekä kustannusarviot siitä, paljonko vieraslajien hallinta maksaa.

– Mutta mitään tällaista listaa emme saaneet, emmekä myöskään tietoa tulevista kustannuksista. Eduskunta luovutti näin päätösvallan ylemmille EU-tahoille eli joutui ostamaan sian säkissä, perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä kertoo.

– Perussuomalaisten ryhmässä olimme kyllä tätä vastaan. Mutta emme olisi voineet edes yhdessä keskustan kanssa estää tätä toteutumasta, joten näin kävi, Heikkilä toteaa.

Ongelmana on kiire. EU:n puheenjohtajamaana sattumoisin toimiva Kreikka haluaa vieraslajiasetuksen tulevan voimaan jo nykyisen EU-parlamentin aikana – joten asialla näyttää olevan tulinen kiire.

– Mutta tämähän on tekaistu kiire. Eiväthän kasvit ja eläimet valtaa Suomea yhden vuoden aikana. Olisimme voineet hyvin lykätä päätöstä vuoden tai kaksi.

– Ongelmana on, ettei asiaa ole valmisteltu niin, että tietäisimme mistä päätämme. Tämä antaa ikävän kuvan sekä EU-viranomaisten että Suomen virkakunnan toiminnasta EU-lainsäädännössä. Eikö ole 18 vuodessa opittu valmistelemaan asioita ajoissa, Heikkilä kysyy.

Saako minkkejä
kohta kasvattaa?

Heikkilä valottaa, mitä mahdollisuuksia avoimen valtakirjan jättäminen voi merkitä.

– Vihreäthän ujuttivat rikkidirektiivin EU-lainsäädäntöön edellisen hallituksen selän takana. Nythän keskustellaan jatkuvasti turkiseläinten kasvattamisesta, jonka eduskunta päätti juuri viime vuonna olevan luvallista myös jatkossa. Entäpä jos vihreät määrittelevät minkin, supikoiran ja eräät kettulajit vierasperäisiksi? Estäisikö se turkiselinkeinon harjoittamisen Suomessa, Heikkilä varoittaa.

Jo kansallinen vieraslajistrategia määrittää erityisen haitallisiksi lajeiksi jättiputket, kurtturuusun, rapuruton, espanjansiruetanan – ja minkin.

– Mielestäni tällainen asia olisi ehditty hoitaa mainiosti myös eurovaalien jälkeen kunnollisen valmistelun pohjalta, Heikkilä uskoo.