Lehtikuva Timo Jaakonaho
Missä EU siellä ongelma. Tämä koskee ihmisten lisäksi jopa kasveja ja eläimiä. Tuorein ongelma nousi esiin EU:n vieraslajilistaa määritettäessä.
Suomi on määritellyt oman vieraslajistrategiansa jo keväällä 2012. Sen tavoitteena on estää haittoja, joita Suomeen kulkeutuvat tänne alunperin kuulumattomat kasvi- tai eläinlajit voisivat aiheuttaa Suomen luonnolle ja elinkeinoille.
Nyt EU pyrkii kehittämään vastaavan lainsäädännön, joka koskisi koko EU:n aluetta. Sitä varten täytyy kansalliset ja EU:n laajuiset säädökset sovittaa yhteen.
Ongelmana Kreikka ja vaalien tuoma kiire
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli torstaina valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vieraslajien hallinnasta. Valiokunta olisi halunnut nähtäväkseen EU-viranomaisten kaavailemat listat vierasperäisistä lajeista sekä kustannusarviot siitä, paljonko vieraslajien hallinta maksaa.
– Mutta mitään tällaista listaa emme saaneet, emmekä myöskään tietoa tulevista kustannuksista. Eduskunta luovutti näin päätösvallan ylemmille EU-tahoille eli joutui ostamaan sian säkissä, perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä kertoo.
– Perussuomalaisten ryhmässä olimme kyllä tätä vastaan. Mutta emme olisi voineet edes yhdessä keskustan kanssa estää tätä toteutumasta, joten näin kävi, Heikkilä toteaa.
Ongelmana on kiire. EU:n puheenjohtajamaana sattumoisin toimiva Kreikka haluaa vieraslajiasetuksen tulevan voimaan jo nykyisen EU-parlamentin aikana – joten asialla näyttää olevan tulinen kiire.
– Mutta tämähän on tekaistu kiire. Eiväthän kasvit ja eläimet valtaa Suomea yhden vuoden aikana. Olisimme voineet hyvin lykätä päätöstä vuoden tai kaksi.
– Ongelmana on, ettei asiaa ole valmisteltu niin, että tietäisimme mistä päätämme. Tämä antaa ikävän kuvan sekä EU-viranomaisten että Suomen virkakunnan toiminnasta EU-lainsäädännössä. Eikö ole 18 vuodessa opittu valmistelemaan asioita ajoissa, Heikkilä kysyy.
Saako minkkejä
kohta kasvattaa?
Heikkilä valottaa, mitä mahdollisuuksia avoimen valtakirjan jättäminen voi merkitä.
– Vihreäthän ujuttivat rikkidirektiivin EU-lainsäädäntöön edellisen hallituksen selän takana. Nythän keskustellaan jatkuvasti turkiseläinten kasvattamisesta, jonka eduskunta päätti juuri viime vuonna olevan luvallista myös jatkossa. Entäpä jos vihreät määrittelevät minkin, supikoiran ja eräät kettulajit vierasperäisiksi? Estäisikö se turkiselinkeinon harjoittamisen Suomessa, Heikkilä varoittaa.
Jo kansallinen vieraslajistrategia määrittää erityisen haitallisiksi lajeiksi jättiputket, kurtturuusun, rapuruton, espanjansiruetanan – ja minkin.
– Mielestäni tällainen asia olisi ehditty hoitaa mainiosti myös eurovaalien jälkeen kunnollisen valmistelun pohjalta, Heikkilä uskoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
