

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vieläkö uskallat lähteä risteilylle? – Ruotsinlaivan sisään voi ajaa vaikka räjähteillä lastatun auton
Merillä tehtävän terrori-iskun riski huolestuttaa kansalaisia ja merenkulun ammattilaisia. Matkustajalauttojen turvatarkastukset eivät ole samalla tasolla lentoliikenteen turvallisuusjärjestelyjen kanssa.
Mahdolliseksi seuraavan terrori-iskun kohteeksi on arvioitu risteilyaluksia. Terrori-iskun uhasta ovat esittäneet huolensa myös monet merenkulun ammattilaiset. Keskeisenä riskitekijänä pidetään matkustajien ja autojen melko vapaata pääsyä laivoille.
Suurimmille Suomesta Ruotsiin tai Viroon liikennöiville aluksille mahtuu yli 2 500 matkustajaa. Monien alusten sisään mahtuu useita satoja henkilöautoja. Eniten matkustajia on yleensä Helsingistä Tukholmaan tai Turusta Tukholmaan kulkevilla aluksilla.
Tavio: Riskitekijät havaittava jo satamassa
Matkustajalauttojen turvatarkastukset eivät ole samalla tasolla lentoliikenteen turvallisuusjärjestelyjen kanssa. Pistotarkastuksia tehdään, mutta lautan sisään on silti mahdollista ajaa vaikka autolla, joka on lastattu räjähteillä.
Aikataulusyistä kaikkien autojen systemaattinen tarkastus olisi käytännössä mahdotonta, koska tarkastaminen pitäisi aloittaa tuntikausia ennen laivan lähtöä satamasta.
Iltalehden aiemmin haastattelema, Viking Line -yhtiön matkustajalaivoilla merikapteenina toiminut Stefan Karell vaatii laivoille saman tyyppisiä turvatarkastuksia kuin lentokentillä on.
– Uhat lähestyvät Suomeakin, emme elä enää lintukodossa, Karell sanoi Iltalehden haastattelussa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio puhui keväällä eduskunnan täysistunnossa, kuinka matkustajalaivojen turvatarkastukset ovat puutteellisia.
Tavio vaati sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) toimimaan asiassa.
– Poliisi ei pääse nopeasti paikalle keskellä merta olevalle laivalle, joten riskitekijät tulisi havaita jo satamassa, Tavio sanoi.
Supon antama terrorismin uhka-arvio kohosi viime vuonna
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, kuinka Ruotsi on jo saanut varoituksia ISIS-terroristijärjestön iskun aikeista, jossa mahdollisena iskun kohteena olisivat Suomesta Ruotsiin kulkevat laivat.
Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa arvioidaan jatkuvasti. Suojelupoliisin (Supo) viime vuonna antama terrorismin uhka-arvio on edelleen Suomessa tasolla 2, eli uhka-arvio on kohonnut.
Supon viestintäasiantuntija Verna Leinonen kertoo, ettei Supon tiedossa ole tällä hetkellä erityistä nimenomaan laivaliikenteeseen kohdistuvaa uhkaa.
– Viime vuoden kesäkuussa annettu terrorismin uhka-arvio on edelleen voimassa, ja sen mukaisesti terrorismin uhka on kohonneella tasolla. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne, Leinonen sanoo.
Finnlines: Toimimme viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti
Merenkulun turvallisuus nojaa kansainvälisiin ISM- ja ISPS -säännöstöihin, jotka asettavat laivayhtiöille useita erilaisia turvallisuuteen liittyviä velvoitteita niin merellä kuin satamissa. Jokaisella laivalla on myös oltava ISPS-säännöstön mukainen turvallisuussuunnitelma.
Suomen Uutiset kysyi Suomen vesillä liikennöivien laivayhtiöiden edustajilta, millä tavalla ne toimivat estääkseen mahdollisen terrori-iskun ja millä tavalla mahdolliseen iskuun on varauduttu.
Suomesta Saksaan ja Ruotsiin liikennöivän Finnlines-yhtiön head of ship management Mikael Lindholm vakuuttaa Finnlinesin tekevän tiiviistä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
– Toimimme heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti.
Lindholm ei halua julkisuudessa arvioida satamien turvatarkastuksiin liittyviä nykyisiä riskitekijöitä tai sitä, miten riskeihin on varauduttu.
– Emme voi paljastaa omia turvasuunnitelmiamme.
Tallink: Terrori-iskuja vastaan on varauduttu harjoituksilla
Tallink Grupp -varustamoyhtiön viestintäjohtaja Katri Link vakuuttaa, kuinka yhtiön laivoilla on varauduttu mahdolliseen laivalle kohdistuvaan iskun yritykseen.
– Kaikilla aluksillamme on turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät kansallisiin turvallisuus- ja uhkatasoihin. Turvallisuussuunnitelman tarkka sisältö ei ole julkinen turvallisuussyistä.
– Suunnitelmien lisäksi Tallink myös tekee säännöllisiä yhteisiä harjoituksia viranomaisten kanssa, joiden yhteydessä aluksillamme on harjoiteltu erityisiä taktiikoita terrori-ilmiöille, Link sanoo.
Hänen mukaansa Tallink Gruppin miehistön jäsenet ovat hyvin koulutettuja kaikilla meriturvallisuuden ja aloilla.
– Esimerkiksi koko miehistömme on koulutettu yleisen turvallisuustietoisuuden, väkijoukon kriisinhallinnan, perusturvallisuuskoulutuksen sekä vaarallisten ja haitallisten lastien käsittelyyn. Monilla miehistön jäsenillä ja henkilökunnalla, jolla on erityisiä turvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia, on myös lisäkoulutusta.
Turvatarkastuksen velvollisuuksia jaettu
Tallink Gruppin sisäinen riskiarviointi perustuu liikennöivien laivojen lippuvaltioiden viranomaisten uhkatasoon ja riskiarviointiin.
– Nykyisin riskitasot niissä maissa, joissa toimimme, ovat normaaleja. Toisin sanoen niiden maiden tasoja, joissa toimimme, ei ole viime aikoina nostettu.
Meriliikenteen turvatarkastusten velvollisuudet on jaettu liikennöivien alusten ja satamaviranomaisten kesken.
– Turvatarkastuksemme ovat lippuvaltion lainsäädännön ja vaatimusten mukaisia. Tarkastukset tapahtuvat aluksen ovella. Poliisi, rajavartiolaitos- ja tulliviranomaiset myös suorittavat satamissa ja terminaalirakennuksissa lisätarkastuksia. Lisäksi toimimme yhteistyössä viranomaisten kanssa suorittaessamme yhteisiä pistotarkastuksia aluksissamme, Link sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tallink Grupp Viking Line laivaliikenne Kai Mykkänen Finnlines Supo Ville Tavio Viro Turvallisuus Ruotsi Terrorismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Matkustajalaivoille lentokenttätason turvatarkastukset – “Riskitekijät havaittava jo satamassa”

Ronkainen: Terrorismin uhka todellinen median vähättelystä huolimatta – “Ylen toimittajan analyysi sai vereni kiehumaan”

Huhtasaari: Kuka ottaa vastuun toistuvista terrori-iskuista?

Tavio: Yritystuet sidottava suomalaiseen työhön
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Jenna Simula: Asepalveluksen suorittaneet toiminnallisen ammunnan pariin
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä
Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.