

Vieläkö luotat “vastuulliseen mediaan”? Yle myöntää julkaisseensa valeuutisen Halla-ahosta pelkän someväitteen perusteella
Itsenäisyyspäivän aikaan Yle julkaisi eri kanavissa valheellisia väitteitä, joiden mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho olisi osallistunut natsien tilaisuuksiin. Ylen tuottaja Petri Kejonen myöntää, että väitteet perustuivat sosiaalisessa mediassa aiemmin esitettyyn Twitter-viestiin, jonka faktat jäivät tarkistamatta.
Ylen valeuutiset lähtivät nopeasti kopioitumaan mediassa, kun kokoomuslehti Karjalaisen pääkirjoitussivulla väitettiin sunnuntaina Jussi Halla-ahon ”marssineen natsilippukulkueessa”. Valheellisen väitteen esitti kulttuuritoimittaja Suonna Kononen.
Itsenäisyyspäivän iltana ja seuraavina päivinä Yle levitti eri kanavissa valheita, joiden mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja olisi muka osallistunut natsien tilaisuuksiin. Itsenäisyyspäivänä Yle muun muassa julkaisi verkkosivullaan yksityishenkilön Twitter-viestin, jonka mukaan Halla-aho olisi lähdössä marssille natsien kanssa.
Samassa yhteydessä Yle tuli julkaisseeksi valokuvan, josta oli tunnistettavissa yksityishenkilöitä. Nämä henkilöt tulivat siten vedetyiksi mukaan Ylen natsiväitteisiin – tietämättä asiasta mitään.
Ylen Ykkösaamu –ohjelmassa väitettiin perjantaina, että Halla-aho olisi itsenäisyyspäivänä käynyt Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kulkueen kokoontumispaikalla Helsingin Kaisaniemessä. Valheellinen väite sisällytettiin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) haastattelussa yhteen kysymykseen.
Media loi vaihtoehtoista todellisuutta
Ylen Ykkösaamussa esitettyä väitettä ei oltu tarkistettu mitenkään. Tietojen tarkistamisen laiminlyönti kävi ilmi jo Mykkäselle ohjelmassa esitetystä kysymyksestä, jossa toimittaja vain epämääräisesti viittasi ”sosiaalisessa mediassa ilmestyneisiin valokuviin”.
Yle ei siis ollut selvittänyt faktoja, vaikka Yle on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna lienee selvää, ettei sosiaalisessa mediassa esitettyjä väitteitä tulisi hyväksyä sellaisenaan.
Valeuutisiin reagoitiin somessa nopeasti. Myös Halla-aho itse kommentoi tapauksia Facebookissa, jossa hän kirjoitti median ryhtyneen luomaan vaihtoehtoista todellisuutta.
Valeuutiset levisivät kulovalkean tavoin
Viikonlopun aikana valeuutiset ehtivät levitä eri kanavissa nopeammin kuin niitä ehdittiin korjata.
Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.
Yle julkaisikin myöhemmin verkkosivullaan lyhyen oikaisun. Natsiväitteitä sisältänyt Twitter-viesti kuitenkin poistettiin verkosta vasta maanantaina. Korjaus kuultiin myös maanantaina Ykkösaamu-ohjelmassa. Virheellinen tieto on poistettu myös Karjalaisen verkkosivuilta. Karjalainen antoi korjaukselle laajempaakin näkyvyyttä.
Valheiden korjaaminen jälkikäteen vaikeaa
Epäselvää kuitenkin on, kuinka moni on nähnyt Ylen julkaiseman lyhyen oikaisun tai edes osannut etsiä sitä. Valheellisen mielikuvan levittäminen on aina helpompaa kuin virheen korjaaminen jälkikäteen siten, että korjaus tavoittaa kaikki virheellistä tietoa vastaanottaneet henkilöt.
Valeuutiset lähtivät leviämään vain siitä syystä, että toimittajat laiminlöivät tietojen tarkistamisen Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Jos tiedot olisi tarkistettu ennen niiden julkaisua, ei olisi syntynyt virheitäkään joita jälkikäteen sitten jouduttiin korjaamaan.
Ylen Ykkösaamun tuottaja: ”Se oli virhe”
Ylen Ykkösaamun tuottaja Petri Kejonen myöntää, että ohjelmassa esitetty väite Halla-ahosta natsikulkueen kokoontumispaikalla perustui pelkkiin sosiaalisessa mediassa esitettyihin huhuihin, tässä tapauksessa siis Ylen verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon jota ei oltu tarkistettu.
-Se (Ykkösaamussa esitetty väite Halla-ahosta) oli virhe. Se perustui niihin sosiaalisen median huhuihin. Me korjattiin se sitten verkossa, ja tänä aamuna (maanantaina) myös oikaisimme suorassa lähetyksessä.
Virhe olisi ollut helppo välttää, jos asiasta olisi kysytty Halla-aholta itseltään. Asia olisi selvinnyt yhdellä puhelinsoitolla. Ykkösaamun toimituksessa ei kuitenkaan jostain syystä tehty näin.
– Me teimme virheen suorassa lähetyksessä, Kejonen toteaa lyhyesti.
Ylen sisältöpäällikkö: ”Ei pyritty tarkistamaan”
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikön Ville Seurin mielestä Ylen itsenäisyyspäivän tapahtumien hetki hetkeltä -seuranta verkossa oli kokonaisuutena asiallinen.
– Jutussa seurattiin itsenäisyyspäivän suuria mielenosoituksia ja kulkueita iltapäivästä myöhään iltaan. Seurannassa kolme kulkuetta erottuvat hyvin toisistaan. Päivityksiä on erittäin suuri määrä, ja niistä muodostuu hyvä kokonaiskuva tapahtumista, Seuri sanoo.
Hän myöntää, että natsiväitteitä ja valokuvan sisällään pitämän Twitter-viestin lisääminen Ylen toimituksellisen aineiston osaksi osoitti Yleltä huonoa harkintaa.
Seurin mielestä Ylellä ei kuitenkaan olisi tekemistä kyseisen Twitter-viestin sisällön kanssa siitäkään huolimatta, että viesti julkaistiin tarkistamattomana ja sellaisenaan Ylen alustalla.
– Kyseessä on twiittaajan eikä Ylen näkemys, eikä sitä ole pyritty tarkistamaan.
Faktat olisi voitu tarkistaa Halla-aholta
Journalistin ohjeiden edellyttämä tietojen tarkistaminen olisi ollut helppo tehdä yksinkertaisesti soittamalla Halla-aholle tai vaikka lähettämällä tekstiviesti. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituksessa tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi.
– Hetki hetkeltä -seurannan tekeminen on kiihkeää, tiukkatahtista touhua, mutta otamme tästäkin tapauksesta opiksemme, Seuri sanoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ykkösaamu Journalistin ohjeet Karjalainen Valeuutiset Some Faktantarkistus Twitter itsenäisyyspäivä Yle Jussi Halla-aho media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bemareita kauppaavan konsernin Karjalainen-lehti ylimielisenä: suomalaisten pitää lopettaa lihansyönti ja hävetä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää