Artikkeli kuva

Helsingin Sanomien datajournalismia, jossa toimitus äänestytti, pitäisikö virolaisia kutsua esimerkiksi villisioiksi vai viruksiksi. / Archive.org

Vielä äskettäin HS yllytti suomalaisia keksimään pilkkanimiä virolaisille – toimituksen suosikkeihin kuuluivat ”raivot”, ”vorolaiset”, ”villisiat”, ”varttiryssät” ja ”virukset”

29.07.2023 |17:07

Vuonna 2015 Helsingin Sanomien toimitus oli erikoisen ongelman äärellä – siltä puuttui pilkkanimi, jolla virolaisia voisi ivata. Toimitus päätyi joukkoistusprojektiin, jossa se äänestytti, mikä olisi virolaisille sopivin pilkkanimi.

”Miten kutsuisimme virolaisia?”, kysyi HS kuukausiliitteessä 3.4.2015.

Lehti kirjoitti: ”Virolaisilla ei ole suomen kielessä kunnollista kutsumanimeä, pilkkanimestä puhumattakaan. Pyysimme siksi lukijoilta ehdotuksia, ja niitä tulikin satoja. Ohessa ovat äänestykseen valitut kolmekymmentä ehdotusta. Virolaisten lempinimi julkistetaan toukokuun Kuukausiliitteessä.”

HS-toimitus valitsi äänestykseen 30 suosikki-pilkkanimeä. ne irvailevat virolaisten köyhydelle, alkoholinkäytölle, reppanuudelle, ”pesimiselle” ja pelkuruudelle.

Lisäksi lehti pilkkaa virolaisia viinaanmeneviksi, ahneiksi, varkaiksi ja sioiksi. Hätkähdyttävimmät HS-toimituksen suosioon päässeet ivasanat ovat ”vorolaiset”, ”villisiat”, ”varttiryssät” ja ”virukset”.

Pilkkanimiehdotuksia (juttu jatkuu kuvan alla):

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves hämmästyi kansaansa kohdistuvaa HS-ryöpytystä. Hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa olevansa sanaton.

Asiasta kanneltiin julkisen sanan neuvostoon.

Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Kaius Niemi puolusti lehtensä kirjoitusta vetoamalla pakinatyyliin. Hän myös totesi, että “halventamisen sijaan pyrkimyksenä oli ”nostaa virolaiset kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”. ”Fokus oli päätoimittajan mukaan enemmänkin maaotteluhengessä kuin esimerkiksi Suomessa asuvan virolaisväestön stereotypisoinnissa.”

HS sai julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen. Perustelu: “Äänestyksen ironisen ja juttujen pakinanomaisen luonteen vuoksi lehti ei rikkonut Journalistin ohjeita.”

JSN-Päätös on jokseenkin ristiriitainen sen kanssa, että HS oli merkinnyt juttunsa “datajournalismiksi”.

Nykylainsäädännön puitteissa HS olisi todennäköisesti saanut kirjoituksestaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vuonna 2015 ajat olivat kuitenkin kovin toisenlaiset.


HS-juttu löytyy täältä >
Pilkkanimilista löytyy kokonaisuudessaan täältä >
Kuvakaappaus jutusta täällä >

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

Uusimmat

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää