Vesa Moilanen
Suomessa on n.160 000 itsensä työllistävää yksinyrittäjää. He ovat ihmisiä, jotka kantavat vastuun omasta työllistymisestään. He maksavat itse omat eläketurvansa, vakuutuksensa ja kaikki lakisääteiset maksut. Käytännössä he, ja heidän perheensä, ovat myös sosiaaliturvan ulkopuolella. Vaikka he ovat yksin omassa yrityksessään, heitä rasittaa sama hallinnollinen taakka kuin isompia yrityksiäkin. Eikä se ole vähäinen. Lisää on kuitenkin tulossa.
“Jos tarkoituksena on suitsia pakkoyrittämistä, joka onkin kannatettava tavoite, ammutaan nyt tykillä kärpästä.”
Verottajalla on lausuntokierroksella päivitys vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet syventävät ohjeet ovat nimeltään ”Palkka ja työkorvaus verotuksessa”. Verottaja on kiristämässä linjaansa tulkitessaan sitä, onko kysymyksessä työsuhde ja siitä maksettava palkka, vai yrittäjälle maksettava laskun mukainen työkorvaus. Jos tarkoituksena on suitsia pakkoyrittämistä, joka onkin kannatettava tavoite, ammutaan nyt tykillä kärpästä.
Verottajan tarkoituksena on määritellä parillakymmenellä kriteerillä, onko kyseessä työsuhde vai työkorvaus. Nyt lausunnolla olevat ohjeet ovat hyvin tulkinnanvaraiset ja kriteerienkin merkitys jää toisarvoiseksi. Verottaja voi kriteereistä huolimatta tehdä haluamansa päätöksen kokonaisarvioinnin perusteella. Myös ennakkoperintärekisteriin pääsy voi vaikeutua.
On suuri pelko siitä, että verottajan tiukentunut tulkinta tulisi johtamaan yksinyrittäjien tilauksien merkittävään vähenemiseen. Ennakkopäätösten hakeminen verottajalta työtilauksiin lisää byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa sekä muodostaa työtilauksille kestämättömän aikaviiveen. Tilaajan riski joutua maksamaan työnantajavelvoitteet jälkikäteen on myös omiaan vähentämään tilauksia yksinyrittäjiltä.
Työllisyysasteen nostaminen on lääke kaikkiin yhteiskuntamme vaivoihin. Hallinnon ei pitäisi luoda ohjeita, asetuksia tai lakeja, joilla haitataan työllisyyden kehitystä. Kaikessa päätöksenteossa olisikin otettava käyttöön työllisyysvaikutusten arviointi.
KAJ TURUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
