Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa hallituksen tehneen puoliväliriihen kasvutoimilla rohkeita ja kasvuhakuisia suuren luokan verotoimia.
– Laajat tuloverokevennykset kasvattavat palkansaajien ostovoimaa, ja selvä korkeimpien marginaaliverojen alennus kannustaa etenkin avainhenkilöitä ideointiin ja ahkerointiin palkkatöissä.
Riihen päätöksillä työn verotusta kevennetään kaikkiaan noin miljardilla eurolla. Työn verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa vuonna 2026, ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon vuonna 2027.
Luottamus omaan talouteen vahvistuu
Kirkko-Jaakkola arvioi veronkevennysten näkyvän lähitulevaisuudessa työmarkkinoilla sekä vaikuttavan julkiseen talouteen.
– Se kasvattaa palkansaajien ostovoimaa ja toivottavasti myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita. Tämän myötä julkinen talous ei heikkenisi niin paljon kuin pelkät staattiset laskennalliset arviot antavat ymmärtää.
Yritysverotason kilpailukyky kansainväliselle tasolle
Yhteisövero alenee 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Yritysten verotaso alkaa olla vähitellen kilpailukykyinen kansainvälisessä vertailussa, veronmaksajien ekonomisti Kirkko-Jaakkola arvioi.
– Kyllä yritysveroprosentti on Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla, toisin kuin monet muut veroprosentit. Sen alennus voi auttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kompensoida siten Trumpin aloittaman tullisodan vaikutuksia.
Kiristävästä talouspolitiikasta ei ole ollut apua
Etenkin useiden ay-taustaisten ekonomistien mielestä veronalennuslinja on väärä ja verotusta olisi pitänyt päinvastoin kiristää edelleen laajalta pohjalta. Veronmaksajien ekonomistin mukaan nyt on kuitenkin hyvä hetki tehdä jotain muuta.
– Taloussuhdanne on ollut heikko, ja kiristävä talouspolitiikka ei ole siinä ainakaan auttanut, vaan pikemminkin päinvastoin. On hyvä, että nyt saadaan veronalennuksia voitelemaan taloutta eikä jatketa vuodentakaisen kehysriihen veronkorotusten linjalla.