LEHTIKUVA
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
Kun hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa kolmantena kumppanina olleeseen liberaalipuolueeseen (FDP) kuulunut valtiovarainministeri Christian Lindner ilmoitti, ettei suostu rikkomaan perustuslakiin kirjattua velkakattoa kuluvan vuoden lisäbudjetin ja ensi vuoden talousarvion vajeen kattamiseksi, heitti liittokansleri Olaf Scholz (sd) hänet hallituksesta.
Hallituksesta erosi samalla kaksi muuta liberaalipuolueen ministeriä, oikeusministeri Marco Buschmann ja sivistysministeri Bettina Stark-Watzinger. Scholzin punavihreään vähemmistöhallitukseen jäi liberaaleista jäljelle vain liikenne- ja viestintäministeri Volker Wissing, joka erosi puolueestaan salkkunsa säilyttääkseen.
Uudeksi valtiovarainministeriksi nimitettiin kanslerinvirastosta valtiosihteeri Jörg Kukies (sd). Muut liberaaleilta vapautuneet ministerintehtävät jaettiin sisäisesti muille ministereille.
Ukrainan sota Venäjä-sanktioineen, puolustusmenojen kasvattaminen, epäonnistunut energiakäänne suurine hinnankorotuksineen, Kiinan nostattamat paineet autoteollisuudelle, massasiirtolaisuuden ja turvapaikkapolitiikan kärjistämät sosiaali- ja terveydenhoitokulut, miinukselle kääntynyt talouskasvu, kasvava työttömyys ja kiihtyvä konkurssiaalto ovat ajaneet Saksan tilanteeseen, jossa on otettava joko uutta velkaa tai karsittava rajusti kuluja.
Saksan autoteollisuudessa suunnitellaan kymmeniin tuhansiin nousevia henkilöstösupistuksia ja maan suurimalla autotehtaalla Volkswagenilla kokonaisten tuotantoyksiköiden sulkemisia.
Vihreiden ajamaan vihreään siirtymään kuulunut sähköautoihin siirtyminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Sähköautot eivät käy kaupaksi. Monet asiantuntijat myöntävät, että päätös alkaa muuttaa tuotantoa polttomoottoreista sähköautoihin oli suuri virhe.
Ukrainan sota yllätti Saksan housut kintuissa. Omaa armeijaa oli laiminlyöty vuosikymmeniä. Pakollinen asepalvelus oli lakkautettu ja korvattu vapaaehtois- ja palkka-armeijalla. Saksalla oli ja on yhä puutetta sekä sotilaista että kalustosta. Vähästäkin varustuksesta suuri osa oli rämäkunnossa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Saksassa ymmärrettiin, että jos Ukrainaa ei auteta, niin myös sen oma ja koko Euroopan turvallisuus oli suuressa vaarassa. Saksan liittopäivillä päätettiin budjetin ulkopuolella 100 miljardin ”erityisvelasta” Bundeswehrin jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Samalla sitouduttiin antamaan Ukrainalle niin sotilaallista kuin humaaniakin apua niin pitkään kuin tarpeellista.
Saksa käyttää armeijaansa tänä vuonna 53 miljardia euroa, mikä täyttää myös Naton vaatiman kahden prosentin vaatimuksen. Summa on tarkoitus nostaa neljän vuoden kuluessa 80 miljardiin euroon.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut Ukrainan auttaminen on kouraissut Euroopassa eniten Saksaa. Saksa on auttanut Ukrainaa tähän mennessä yli 41 miljardilla eurolla, josta 22 miljardilla kahdenvälisesti ja 19 miljardilla EU:n kautta. Saksassa on tällä hetkellä 1,2 miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista.
Saksa on USA:n jälkeen koko maailmassa Ukrainan toiseksi suurin tukija. Saksan taloustutkimusinstituutin DIW:n mukaan Ukraina sota on tullut maksamaan kahdessa vuodessa Saksan kansantaloudelle Venäjä-sanktioiden seuraukset mukaan lukien yli 200 miljardia euroa. Saksan kauppakamarien keskusliiton DIHK:n mukaan Ukrainan sota leikkasi viime vuonna kansalaisten hyvinvoinnista noin 2000 euroa päätä kohti.
Seuraukset näkyvät myös jatkuvasti kallistuvina kuluttajahintoina.
Saksan talouskriisissä suuri rooli on myös massasiirtolaisuudella ja turvapaikkapolitiikalla, josta on tulossa myös yksi tärkeimmistä vaaliteemoista.
Saksaan on tullut tänä vuonna yli 217 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna heitä oli yli 350 000. Suurimpia tulijaryhmiä ovat syyrialaiset, afganistanilaiset ja turkkilaiset. Myös noin 3 500 venäläistä asevelvollisuusikäistä miestä on hakenut Saksasta turvapaikkaa.
Saksan liittovaltion pakolais- ja siirtolaiskulut olivat Welt-lehden mukaan viime vuonna 45 miljardia euroa. Kunnat joutuvat ottamaan turvapaikanhakijoita sisäisesti sovitun jakomallin perusteella ja järjestämään heille asunnot, ylöspidon ja terveydenhoidon sekä lapsille koulut ja päiväkodit.
Jo käynnistyneen vaalitaistelun suuria teemoja tulee olemaan myös erityisesti demarien ja vihreiden ajama mutta liberaalien ja kristillisdemokraattien korkeiden kulujen takia kritisoima Bürgergeld, kansalaisraha, joka korvaa aikaisemman työttömyysavustuksen.
Kansalaisrahaa maksetaan 5,5 miljoonalle ihmiselle, joista 47 prosenttia on ulkomaalaisia, kuten työkykyisiä turvapaikan saaneita ja ukrainalaisia sotapakolaisia.
Kansalaisrahana maksetaan kuukaudessa yksittäiselle ihmiselle 563 euroa ja pariskunnalle 506 euroa henkilöltä. Lasta kohti maksetaan iästä riippuen 357-420 euroa kuukaudessa. Lisäksi valtio maksaa asunnon vuokran, lämmityksen, sähköt ja terveydenhoidon. Saajan mahdollinen omaisuus huomioidaan puolen vuoden kuluttua, jos sen arvo ylittää 40 000 euroa. Jokainen perheenjäsen nostaa suojarajaa 15 000 eurolla.
Jos työkykyinen kansalaisrahan saaja kieltäytyy perusteettomasti työpaikkatarjouksesta, avustusta leikataan ensimmäisellä kerralla 10 prosentilla kuukaudeksi, toisella kerralla 20 prosentilla kahdeksi kuukaudeksi ja kolmannella kerralla 30 prosentilla kolmeksi kuukaudeksi. Jos työtön ei tule sovittuna aikana työvoimatoimistoon, hänen avustustaan pienennetään 30 prosentilla.
Kristillisdemokraattien ja liberaalien mukaan näin suuri ja helpolla saatava kansalaisraha houkuttelee jäämään kotiin sen sijaan että hakeuduttaisiin aktiivisesti töihin.
Muista kuin ukrainalaisista pakolaisista työttömänä on 30,4 prosenttia, ukrainalaisista 49,7 prosenttia. Työttömiä on Saksassa virallisen tilaston mukaan tällä hetkellä 2,79 miljoonaa, mikä on 183 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Samaan aikaan maahan tarvittaisiin työvoimaviranomaisten mukaan jo vuodesta 2026 alkaen 240 000 ammattityöntekijää etenkin hoito- ja terveydenhoitoaloille, teknisille aloille, käsityöammatteihin, rakennustöihin, kaupan aloille, gastronomiaan ja liikenteeseen.
Saksan julkinen eli liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien yhteinen velka on 2 460 tuhatta miljardia euroa. Siitä maksettiin viime vuonna korkoa yli 49 miljardia euroa. Kansalaista kohden velkaa on 28 949 euroa. Tälle vuodelle uutta velkaa on otettu 51,3 miljardia euroa.
Saksan julkinen velka ylittää kolmella prosentilla EU:n asettaman 60 prosentin rajan bruttokansantuotteesta. Demarit ja vihreiden vaatima lisävelka maan taloudellisen syöksykierteen oikaisemiseksi ei olisi rikkonut hallituksesta erotettujen ja eronneiden liberaalien mukaan pelkästään EU:n sääntöjä. Se olisi rikkonut myös Saksan omaa perustuslakia, jonka mukaan uutta velkaa saa ottaa vuodessa enintään 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Saksalainen ifo-taloustutkimusinstituutti kysyy säännöllisin väliajoin yli 600 saksalaiselta taloustieteen professorilta ja kansantaloustieteilijältä arvioita maan taloudellisesta tilanteesta.
Yli 60 prosenttia vastanneista asiantuntijoista ehdottaa valtiota säästämään subventioissa ja joka toinen sosiaalimenoissa. Joka neljäs esittää säätötoimia ilmastonsuojelussa. Valtion tulojen lisäämiseksi 35 prosenttia esittää lisää päästömaksuja, 30 prosenttia perintö- ja lahjaveron ja 15 prosenttia arvonlisäveron korottamista.
Liitokansleri Olaf Scholz punnituttaa luottamuksensa liittopäivillä 16. joulukuuta toivoen häviävänsä. Jos hän ei saa äänestyksessä ”kanslerienemmistöksi” kutsuttua enemmistöä eli 367 ääntä, hän eroaa ja jatkaa virkaa tekevänä liittokanslerina.
Liittopäivävaalit pidetään Saksassa 23. helmikuuta 2025. Tuoreimpien Allensbach-, Forschungsgruppe Wahlen- ja Infratest dimap -tutkimuslaitosten tekemien kyselyjen mukaan parhaiten menestyvät kristillisdemokraatit (CDU/CSU) 33-37 prosentilla.
Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 17-19 prosentilla. Demaripuolue saisi 15-16 ja vihreät 10-14 prosenttia, uusi vasemmistopuolue Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) 5-7 prosenttia, liberaalit (FDP) 3-4 ja vanha vasemmistopuolue Linke 3-4 prosenttia. Äänikynnys on viisi prosenttia.
Liittokanslerikandidaatteja ovat demareilla nykyinen liittokansleri Olaf Scholz, kristillisdemokraateilla CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz, vihreillä nykyinen talous-, ilmasto- ja energiaministeri Robert Habeck, AfD:llä vielä vahvistamattomana puolueen toinen puheenjohtaja ja liittopäiväryhmän puheenjohtaja Alice Weidel.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Joukko saksalaisia liittopäiväedustajia aikoo esittää parlamentille, että se tekee perustuslakioikeudelle anomuksen oppositiossa istuvan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kieltämiseksi. Esityksen tueksi ”mummot oikeistoa vastaan” - järjestö on kerännyt 855 000 nimen adressin.
Saksalaisnuoret pelkäävät enemmän sotaa ja maahantulijoiden synnyttämiä paineita kuin ilmastonmuutosta. Heikko taloustilanne, lisääntyvä velkaantuminen ja pelko köyhtymisestä ovat huolenaiheita kaikenikäisillä saksalaisilla. Ympäristöaktivistien määräily ärsyttää. Enää joka neljäs nuori puolustaa ilmastoaktivismia. Joka toinen haluaa pitää niihin kuitenkin etäisyyttä ja kokee ärsyttävänä, että ympäristöaktivistit yrittävät määräillä, miten ihmisten tulisi elää.
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Islamistien veitsi-iskuista tarpeekseen saaneiden oikeistopuolueiden ja uuden vasemmistopuolueen jymymenestys itäisen Saksan osavaltiovaaleissa pakotti Saksan hallituksen pikaisiin päätöksiin siirtolais- ja turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi ennen kohta seuraavia Brandenburgin vaaleja. Eniten keskustelua synnyttää rajavalvonnan käynnistäminen kaikilla Saksan maarajoilla. Oppositio löysi sisäministerin suunnitelmista suuren porsaanreiän.
Pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahan johtaa Saksassa tulevaisuudessa pakolaisstatuksen purkamiseen ja karkotukseen. Veitsi-iskujen tekijöille ei myönnetä enää turvapaikkaa. Rikoksiin syyllistyneitä aiotaan palauttaa myös Syyriaan ja Afganistaniin. Väärin perustein maassa olevien turvapaikanhakijoiden avustukset minimoidaan.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
