LEHTIKUVA
Suomessa on varauduttu laajalla rintamalla vastaamaan erilaisiin ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat ajan tasalla oleva ja päivittyvä lainsäädäntö, ennakoiva ohjaus ja valvonta sekä tiivis viranomaisyhteistyö, joka kattaa myös yhteistyön elinkeinoelämän suuntaan. Kyberturvallisuudessa Suomi on jo nyt yksi maailman huippumaita.
Hybridivaikuttaminen, kriittinen infrastruktuuri ja geopoliittinen tilanne ovat uutisotsikoissa päivittäin meillä ja maailmalla. Suomessakin viime vuosina nähtyjen häiriöiden, sabotaasien ja infrastruktuuriin kohdistuneiden vaurioiden taustalla epäillään osin olevan myös valtiollista vaikuttamista.
Infrastruktuurin suojaamiseen ja hybridivaikuttamiseen liittyviin uhkiin liittyvässä sisäministeriön tilaisuudessa puhunut liikenne-, viestintä- sisäministeri Lulu Ranne vakuuttaa, että Suomi on laaja-alaisesti varautunut erilaisiin uhkiin jo pidemmän aikaa.
– Suomi ei ole lintukoto, mutta kansallista kokonaisturvallisuutta olemme rakentaneet jo kymmeniä vuosia, yli sektorirajojen ja myös yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Tilanteemme on siis paljon parempi kuin monissa verrokkimaissa. Riskejä minimoidaan jatkuvasti. Vaikka tilanne on hallinnassa, pyrimme toki parempaan koko ajan.
Suomessa tuli alkukesällä ilmi vesihuoltoon kohdistuneita murtoja ja murtoyrityksiä, jotka ovat herättäneet huolta mahdollisesta hybridivaikuttamisesta.
Euroopan eri maissa Venäjää epäillään räikeistä sabotaaseista ja epäsuorista vaikuttamisyrityksistä. Ministeri Ranne toteaa, että Venäjä harjoittaa myös Suomessa laaja-alaista vaikuttamista GPS-häirinnällään. Tavoitteena on luoda huolestunutta ilmapiiriä, ministeri Ranne sanoo.
– Vaikka Suomessakin kriittisen infrastruktuurin tiedustelu-uhka on koholla, Suomi ei kuitenkaan ole Venäjän vaikuttamispyrkimysten ykköskohteena.
Kriittisellä infrastruktuurilla viitataan kokoavasti perusrakenteisiin ja palveluihin, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiselle. Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, tieto- ja viestintäjärjestelmät, joukkoviestimet, liikenne ja logistiikka sekä esimerkiksi vesihuolto ovat kaikki osa kriittistä infrastruktuuria.
Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori toteaa, että jo vuoden 2014 tapahtumien jälkeen, jolloin Venäjä valtasi Krimin, Suomessa on tehokkaasti mallinnettu erilaisia skenaarioita, mitä meillä voisi tapahtua. Erilaisten vaihtoehtojen varalta on harjoiteltu, ja myös esimerkiksi poliisin varustusta on vahvistettu.
– Suomessa on myös etsitty katvealueita ja aukkoja, jos tarkoituksena olisi esimerkiksi iskeä paikkoihin, joissa olisi epäselvää, kenen vastuualueella olisi puuttua asiaan.
Kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on kiinnitetty paljon huomiota turvallisuusympäristön muututtua. Suojaaminen on useamman viranomaisen vastuulla. Vuori kuitenkin toteaa, että sujuva viranomaisyhteistyö on Suomen vahvuus.
– Kokonaisuudessa kullakin on omat vastuunsa.
Kriittisen infrastruktuurin suojaamisen kansallinen lainsäädäntö on juuri päivitetty EU:n CER-direktiivin edellyttämälle tasolle ja lakiesitys annetaan lähiaikoina eduskunnalle.
Suomi ei siis ole tällä hetkellä Venäjän pääkohde hybridivaikuttamisessa, vaan Venäjän tavoite on laajemmin heikentää Ukrainan tukea ja länsimaiden yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa, sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape toteaa.
– Venäjä pyrkii kaikin tavoin ensi sijassa vaikuttamaan suuriin eurooppalaisiin maihin, jotka toimittavat Ukrainalle materiaalitukea sekä Ukraina-tuen kauttakulkumaihin. Venäjän pyrkimyksenä on hajottaa yhtenäinen, Ukrainaa tukevien EU- ja Nato-maiden rintama.
Venäjän toimia länttä vastaan on myös vaikeuttanut huomattavasti, kun eurooppalaiset valtiot ovat viime aikoina karkottaneet useita Euroopassa olleita venäläisiä tiedustelu-upseereja, jotka ovat toimineet täällä peitetehtävissä diplomaattistatuksella.
Esimerkiksi Ruotsista karkotettiin viime vuonna Venäjän Ruotsin-lähetystön työntekijöitä, jotka todellisuudessa työskentelivät vakoojina.
– Tiedustelijoiden karkottaminen on johtanut siihen, että Venäjä joutuu käyttämään tiedustelutoimintaansa erityisesti tietoverkkoja ja kybermaailmaa, Knape sanoo.
Knapen mukaan Venäjä on joutunut Euroopassa myös tukeutumaan välillisiin toimijoihin, kuten rikollisjärjestöihin ja jopa joihinkin yksittäisiin henkilöihin.
Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape nostaa esille myös Saksassa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneet lentorahtitapaukset, joissa koneisiin oli lastattu itsestään tuleen syttyviä paketteja. Tapaukset päätyivät julkisuuteen kansallisten tiedustelupalvelujen toiminnan tuloksena.
– Molemmat julkisuuteen tulleet tapaukset viittaavat Venäjään, mutta kukaan ei ole sitä vahvistanut. Jälleen olemme tekemisissä hybriditoimintaan liittyvien isojen kysymysten kanssa, Knape sanoo.
Ministeri Ranteen mukaan Suomessa varaudutaan vastaavan kaltaisiin tapauksiin, joissa syttyviä paketteja saatetaan yrittää lähettää lentorahdin kautta.
– Finnair yhtiönä tekee varsin tiivistä yhteistyötä niin Traficomin kuin suojelupoliisinkin kanssa. Meillä on ollut tieto hyvin laajasti jo ennalta, millaisia riskejä taustalla on olemassa, liikkeessä, ja täällä on pystytty varautumaan niihin hyvin, Ranne sanoo.
Suomessa on siis varauduttu laajalla rintamalla vastaamaan erilaisiin ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat ajan tasalla oleva ja päivittyvä lainsäädäntö, ennakoiva ohjaus ja valvonta sekä tiivis viranomaisyhteistyö, joka kattaa myös yhteistyön elinkeinoelämän suuntaan.
Kyberturvallisuudessa Suomi on jo nyt yksi maailman huippumaita. Äskettäin Suomi saavutti International Telecommunication Unionin (ITU) koostamassa kyberturvallisuusindeksissä täydet 100 pistettä, sijoittuen vertailussa tasolle 1.
Raportissa 46 maata sijoittui tasolle 1, joka on korkein viidestä tasosta. Taso on varattu esikuvana toimiville maille, jotka ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista kaikkiin indeksissä verrattuihin viiteen kyberturvallisuuden osa-alueeseen.
Suomen osaaminen on saanut tunnustusta myös korkeimmalla poliittisella tasolla. Kun silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat Valkoisessa talossa vuonna 2017, Trump ylisti suomalaista kyberturvallisuuden osaamista maailman johtavaksi ja vihjasi Yhdysvalloilla olevan opittavaa Suomelta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF luopuu suunnitelmastaan tehdä konsultaatiomatka Venäjälle. Kansainvälisessä lehdistössä syyksi on kerrottu usean eurooppalaisen maan valtiovarainministerien kannanotto.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vei tänään tervehdyksensä Ukrainan itsenäisyyspäivän tapahtumaan Senaatintorille. United for Ukraine -tapahtumassa kuultiin lisäksi muun muassa Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrovaa. Tapahtumalla haluttiin osoittaa tukea Ukrainalle sodan keskellä.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
