MATTI MATIKAINEN
Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä
Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.
Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on tänä vuonna ollut päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin mukaan tämä tavoite tullaan myös saavuttamaan, ja se taittaa tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta.
– Hyvä kehitys saa jatkoakin, sillä hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus, Wihlman kertoo.
Yli 50 väylähanketta käynnissä
Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä lähes kolmen miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeita on käynnissä yli 50 kappaletta eri puolilla maata. Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista. Lisäksi investoinnit vahvistavat hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
– Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun onkin erittäin tärkeä, Wihlman kirjoittaa.
– Budjettiriihessä hallitus päätti esittää rahoitusta usealle tärkeälle liikennehankkeelle eri puolilla maata, mm. valtatielle 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola, valtatielle 21 Palojoensuu–Maunuja, valtatielle 12 Mankala–Tillola, valtatielle 5 Leppävirta–Kuopio ja valtatielle 23 Karvion kanavan kohdalla sekä Karjalanradalle ja Rantaradalle.
Infrahankkeille luvassa EU-tukea
Suomi on viime vuosina menestynyt liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa eli ns. CEF-hauissa erinomaisesti. Väylävirasto sai viime heinäkuussa tulokset CEF-hausta, joka oli kuluvan ohjelmakauden 2021–2027 viimeinen iso infrahaku. Suomesta meni läpi kolme ratainfrahanketta. Rahoitusta saatiin myös satamille ja merenkulun sujuvoittamiseen.
– Vaikka ohjelmakauden budjetti on komission ilmoituksen mukaan syksyn haun jälkeen käytetty, toivomme kuitenkin, että ohjelmakauden loppupuolella tulee uudelleen jakoon jäsenvaltioista palautuvia tukirahoja ja pääsemme jälleen hakemaan EU-tukia valtion infrahankkeille, Wihlman toivoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Wihlman tiestön korjausvelka infrahankkeet CEF väylähankkeet Väylävirasto elinvoimahankkeet EU-tuet lisärahoitus Hallitusohjelma budjettiriihi Huoltovarmuus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”
Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna
Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”
Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”
Sanna Marinin/Antti Rinteen hallitus oli tunnetusti täysin kyvytön tekemään minkäänlaisia säästöjä. Tämä ei kuitenkaan estänyt tänään A-studiossa vieraillutta SDP:n kansanedustaja Joona Räsästä moittimasta istuvan hallituksen tekemiä säästötoimia ja hurskastelemasta, että "kyllä tässä vielä aikamoinen sarka vielä seuraavalle hallitukselle jää".
”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”
Vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajistoon kuuluva Esa Annala sanoo äskettäin poistaneensa hämmentävän vihakirjoituksensa sosiaalisesta mediasta, ja pahoittelee toimintaansa.
Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Epoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeaikaiset vasemmistoliiton kansanedustajien kommentit Israelin ja terroristijärjestö Hizbollahin välisestä tilanteesta ovat jälleen kerran osoittaneet puolueen taipumuksen levittää ääri-islamistisen terroristijärjestön tietoa. Tämä on vakavaa ja saattaa pahentaa antisemitistisiä asenteita ja edistää vaarallista propagandaa myös Euroopassa.
Kova kiire kehitysmaaksi: Ruotsissa lähes miljoona lukutaidotonta työikäistä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Korkeakoulujen laiton kielenvaihto kuriin
Oikeuskanslerin kertomuksen mukaan englanti on ”käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen ja muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi” Aalto-yliopistossa. Huomautus ei yllätä. Aikalaishulluus humisee akateemisissa sfääreissä. Monet korkeakoulut sekoilevat samoin kansainvälistymiskiimassaan.
Hurja vauhti – Ylen rahoitusta suitsiva kansalaisaloite kerännyt päivässä 15 000 nimeä
Kun kaikki muut Suomessa säästävät ja sopeuttavat, Yleisradio kylpee rahassa. Maanantaina julkaistu kansalaisaloite tavoittelee muutosta Ylen rahoitukseen, jota on vaikeampi muuttaa kuin perustuslakia. Kolmen poliittisten nuorisojärjestön aktiivien julkaisema kansalaisaloite keräsi ensimmäisen päivän aikana lähes 15 000 nimeä. Määrä on huomattava.
Kölnin räjäytykset viittaavat marokkolaismafiaan – Berliinissä alamaailma on arabialais-libanonilaisten klaanien käsissä
Saksan poliisi selvittää Kölnissä ja Ruhrin alueella tehtyjen räjäytysten yhteyttä marokkolaistaustaiseen Mocro-mafiaan. Berliinissä alamaailma on arabialaistaustaisten perheklaanien käsissä.
Päivän pointti: Eduskuntatalon töhrinyt Elokapina sai Koneen Säätiöltä 200 000 euron apurahan – rahat luvattiin käyttää vain laillisiin tarkoituksiin
PÄIVÄN POINTTI | Elokapina näyttää rikkoneen lupauksensa käyttää sille myönnettyä apurahaa vain lailliseen toimintaan. Koneen Säätiö, joka myönsi Elokapinalle 200 000 euroa, ei voi käytännössä valvoa, mihin raha hupenee.