LEHTIKUVA
Vauhdilla suosiotaan kasvattavasta uudesta vasemmistopuolueesta toivotaan Saksassa AfD:n kilpailijaa
Vasemmistopuolue Linkestä eronneen entisen ryhmäjohtajan Sahra Wagenknechtin perustama uusi puolue lisää Saksassa ennätysvauhdilla kannatustaan. Sen toivotaan syövän viikkoja jatkuneissa suurmielenosoituksissa kiellettäväksi vaaditun AfD-puolueen suosiota.
Jos Saksassa pidettäisiin liittopäivävaalit ensi sunnuntaina, niin ”Sahra Wagenknecht -liittymä” (BSW) saisi Saksan yleisradion teettämien tuoreimpien kyselyjen mukaan 5-6 prosenttia äänistä.
AfD-puolueen kannatus on laskenut samoissa kyselyissä puolestaan kolmella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Sosialidemokraattien kannatus on noussut vastaavasti kahdella prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin.
Oppositiossa istuvaa kristillisdemokraattista unionia (CDU/CSU) kannattaa tällä hetkellä 31 ja vihreitä noin 13 prosenttia.
Liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa liikennevalohallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvat liberaalit (FDP) putoaisivat neljällä prosentillaan kokonaan liittopäiviltä.
Kovin kisa syksyn osavaltiovaaleissa
Monissa itäisen Saksan osavaltioissa uusi vasemmistopuolue lyö kyselyissä muut puolueet kristillisdemokraatteja ja AfD:tä lukuun ottamatta.
Etenkin ensi syykuussa vaalivuorossa olevissa osavaltioissa sen suosio on noussut kohisten.
Thüringenissä sitä äänestäisi 17, Brandenburgissa 13 ja Sachsenissa kahdeksan prosenttia äänestäjistä.
Suosituin puolue näissäkin osavaltioissa on yhä AfD 28-35 prosentin kannatuksella.
Sachsen-Anhaltissa, jossa vaalit pidetään kahden vuoden kuluttua, Wagenknechtin puolue saisi tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 23 prosenttia äänistä.
Puolue aikoo osallistua omilla ehdokkaillaan kesäkuussa europarlamenttivaaleihin ja syksyllä pidettäviin maapäivävaaleihin.
Ryhmäoikeudet ja rahoitus pienenevät
Itsevarma, suorasanainen ja peittelemättömän äveriäästi pukeutuva Sahra Wagenknecht veti mukaansa yhdeksän vasemmistopuolue Linken 38 liittopäiväedustajasta.
Liittopäivin perjantaisen päätöksen mukaan sekä Wagenknecht-puolue että jäljelle jääneet Linke-puolueen edustajat muodostavat molemmat omat ryhmänsä.
Koska kummallakaan niistä ei ole liittopäivillä varsinaiselta liittopäiväryhmältä vaadittua vähintään 37 edustajaa, niin niiden oikeuksia ja niiden annettavaa rahoitusta pienennettään.
Tämä tarkoittaa, että niiden hallituksen vastattavaksi ja sen toiminnan kontrolloimiseksi tarkoitettujen parlamentaaristen kysymysten määrä rajoitetaan korkeintaan kymmeneen kysymykseen kuukaudessa.
Saksalaisen käytännön mukaan hallitus vastaa niin sanottuihin pieniin kysymyksiin kirjallisesti. Poliittisesti merkittävimmissä asioissa eli niin sanotuissa suurissa kysymyksissä keskustelu käydään istuntosalissa.
AfD:n kannatuksen nujertamiseksi
Vasemmistoryhmän pilkkoutuminen kahteen ja sitä seurannut varsinaisen liittopäiväryhmästatuksen menettäminen heijastuu myös oikeuteen esittää ajankohtaisesta teemasta ”Aktuelle Stundea” eli tunnin kestävää keskustelua.
Wagenknecht-ryhmä sai luvan esittää ”ajankohtaista tuntia” enää yhden kerran vuodessa ja sitä yli tuplasti suurempi Linke-ryhmä kahdesti vuodessa.
Saksalaisessa poliittisessa keskustelussa Wagenknecht-puolueen toivotaan leikkaavan viime viikkojen monissa suurissa hallituksen kiittelemissä joukkomielenosoituksissa kiellettäväksi vaaditun AfD:n suosiota.
Haluttu vieras köyhien asialla
Päinvastoin kuin AfD:n edustajat Wagenknecht on erittäin haluttu vieras Saksan yleisradion ja muun valtamedian poliittisissa keskusteluohjelmissa.
Media siteeraa mielellään myös hänen aviomiestään Oskar Lafontainea, joka toimi ennen vasemmistopuolueeseen siirtymistään Saarlandin pääministerinä, Gerhard Schröderin (sd) hallituksessa valtiovarainministerinä sekä sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana.
Entistä puoluettaan Linkeä elitistiseksi ja työläisten arjesta etääntyneeksi kaupunkipuolueeksi syyttävä Wagenknecht korostaa oman puolueensa roolia olla aidosti köyhien ja vähävaraisten asialla.
Siirtolaiskysymys ja Ukrainan aseistaminen
Siirtolaispolitiikassa Wagenknecht on tullut AfD:n linjoille vaatimalla hallitusta sulkemaan rajat ja tekemään lopun kontrolloimattomalle maahantulolle.
Samoilla aaltopituuksilla hän on AfD:n kanssa myös Ukrainan sodasta. Wagenknecht vaatii Ukrainalle annettavan aseellisen avun sijasta diplomaattisten keinojen käyttämistä rauhan saavuttamiseksi Venäjän kanssa.
Päinvastoin kuin AfD:n kohdalla, muut puolueet eivät ole pystyttäneet kuitenkaan ”palomuuria” uuden vasemmistolaisen ja liittopäivillä vanhan vasemmistopuolueen vasemmalla puolella istuvan Wagenknecht-puolueen ja itsensä välille.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- BSW Olof Scholz Sahra Wagenknecht Linke Gerhard Schröder Oskar Lafontaine Puoluekannatus Ukraina AfD Vasemmisto vaalit Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin
Saksassa on tehty ennätysmäärä antisemitistisiä rikoksia – juutalaiset pelkäävät käyttää kipaa ja puhua julkisesti hepreaa
Berliinin puistoraiskauksesta syytetyillä turvapaikanhakijoilla jopa kymmenen eri valenimeä
Saksaan perustetaan uusi oikeistopuolue – osa CDU:n jäsenistä pitää nykyistä puoluettaan liian vasemmistolaisena
Tutkijoilta karu viesti: Maahanmuutto ei pelasta Saksan sosiaali- ja eläkejärjestelmää – vain viidennes on työperäistä
Komissio haluaa unioniin lisää maahanmuuttajia – kansalaiset paljolti toista mieltä
Saksassa on masinoitu kansanjoukot kaduille vaatimaan oppositiopuoleen kieltämistä – salainen palvelu tarkkailee myös uuden konservatiivipuolueen perustajaa
Äärioikeistoa kitketään Saksasta juurineen – sisäministeriön rajujen toimenpiteiden taustalla vaikuttaa pelko AfD-puolueen voimistumisesta
Saksalaisten vasemmistoradikaalien toiminta saa yhä rajumpia muotoja – iskujen kohteena AfD ja kaikki natseilta näyttävät
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää