Hallitus on saanut valmiiksi esityksen sote-palveluiden järjestämisen malliksi. Mallin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan 20-30 sote-alueella. Sote-alueiden koko on vähintään 50 000 asukasta.
Palvelut hoidetaan sote-alueiden sisällä vastuukuntamallilla niin, että vähintään 50 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää palvelut kokonaan itse. Jos kunta on pienempi kuin 20 000-50 000 asukkaan, kunnat järjestävät palvelut yhteistyössä sote-alueella. Suuri keskuskunta voi järjestää palveluita pienemmille kunnille isäntäkuntaperiaatteella.
Kunnilla on oikeus päättää asioista yhteistyössä oman asukaslukunsa tuoman äänivallan perusteella Kuntaliiton tahdon mukaisesti.
Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei ole oikeutta järjestää peruspalveluita itse. Kunnan täytyy tukeutua tällöin joko suoraan sote-alueen keskukseen tai samalla työssäkäyntialueella vahvempaan yli 20 000 asukkaan kuntaan. Tähän tarvitaan kuitenkin valtioneuvoston lupa ja hyvät perusteet.
Erityisen vaativa hoito järjestetään yliopistosairaaloiden ympärille sijoittuvilla viidellä erva-alueella. Erva-alueet koordinoivat alueensa terveydenhuollon tarkoituksenmukaista järjestämistä.
Petteri Orpon (kok.) mukaan vastuukuntamalli on hyvä malli: se on yhden kunnan johtamana hyvässä johdossa ja sillä on isäntä. Jatkossa kunnat miettivät, millaisia sote-alueita alueilla muodostetaan. Siihen liittyy se, miten kuntarakenne kehittyy kuntaliitosneuvotteluiden myötä. Hallitus toivoo mahdollisimman suuria kuntia, jolloin palveluille saadaan leveät hartiat. Sote-alueiden tulee olla valmiina viimeistään 1.1.2017, jolloin sairaanhoitopiirit lakkaavat.
Metropolialueisiin hallitus ei ottanut kantaa. Alue- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan metropolialueilla voidaan saada 50 000 asukkaan sote-alueet usealla tavalla. Jatkoa tarkastellaan sen mukaan, miten kuntarakenne kehittyy.
