Vastaanottokeskus tulla tupsahti Espoon Miilukorpeen – paikalliset asukkaat vastustavat: ”Pelottaa nuoren tytön äitinä”

Pientaloalueelle piti tulla vuokrakerrostaloja, mutta tulikin vastaanottokeskus. Paikallisille asukkaille ei kerrottu etukäteen mitään. Kun asukkaat huomasivat vastaanottokeskuksen aloittaneen toimintansa, he alkoivat kerätä nimilistaa sitä vastaan ja vaativat Espoon rakennusvalvonnalta toimia, koska pitävät vok-toimintaa asemakaavan vastaisena. Keskusta pyörittävälle Luona Oy:lle kyseessä on miljoonabisnes. Paikallisille asukkaille se tarkoittaa heidän kotiensa jälleenmyyntiarvon romahtamista.

Espoon Miilukorpeen ilmestyi syyskuussa asukkaiden yllätykseksi uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Asiasta ei oltu tiedotettu paikallisille asukkaille etukäteen millään tavalla, vaan he joutuivat hakemaan tietonsa muun muassa Luona Oy:n nettisivuilta, jolloin heille selvisi, että rakennusliike Toivo Group Oyj on vuokrannut juuri valmistuneen kerrostaloyhtiön kaikki asunnot Luona Oy:lle vastaanottokeskuskäyttöön.

Asukkaat pitävät Miilukorpea vääränä paikkana vastaanottokeskukselle. Kyseessä on pientaloalue, jossa ei ole palveluja eikä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia metsän lenkkipolkuja lukuun ottamatta. Julkiset liikenneyhteydet ovat huonot, joten vastaanottokeskuksen asiakkaat joutuvat usein kulkemaan taksilla.

Nimilista vokkia vastustamaan

Vastaanottokeskuksesta kuultuaan paikalliset asukkaat lähettivät Espoon kaupungille toimenpidepyynnön, jossa vaadittiin rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin vok-toiminnan lopettamiseksi. Toimenpidepyynnön tueksi kerättiin pikavauhtia 271 nimen lista aivan lähimmän naapuruston omakotitaloista.

Asukkaat vetosivat toimenpidepyynnössään siihen, että asemakaavan mukaan uudet kerrostalot kuuluvat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), joten vastaanottokeskustoiminnan ei pitäisi olla mahdollista tässä kohteessa. Espoon kaupungilta ei ole tullut mitään vastausta. Ei edes sen vertaa, että “kiitos viestistänne, asiaa selvitetään”, kertoo Hanna Neugebauer, yksi paikallisista aktiiveista.

Suomen Uutiset haastatteli useita paikallisia asukkaita tätä juttua varten. Lähes kaikki halusivat esiintyä nimettöminä, koska “asia on arkaluonteinen ja rasistileima on herkässä”. Kaikki kuitenkin korostavat, että kyse ei ole mistään “muukalaisvihasta” tai vastaanottokeskusten yleisestä vastustamisesta, vaan siitä, että Miilukorpi on väärä paikka vastaanottokeskukselle.

Turvattomuuden tunne on lisääntynyt

Miilukorpi on tähän asti ollut lapsiperheille oikea lintukoto, mutta vastaanottokeskuksen aloitettua toimintansa on levottomuuden ja turvattomuuden tunne alueella lisääntynyt. Lapsiperheet ovat joutuneet miettimään uudelleen lastensa kulkemisia ja lähikauppaan on palkattu vartijat.

Luona Oy on yrittänyt antaa kuvaa, että uuden vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat pääosin ukrainalaisia lapsiperheitä. Miilukorpelaisten havaintojen mukaan kyse ei ole lapsiperheistä – ainakaan ukrainalaisista – vaan “vastaanottokeskusten normiasukkaista” eli enimmäkseen nuorehkoista miehistä.

– Vokin asukaskunta ei ole sellaista väkeä, jota haluan oman perheeni lähelle, sanoo lapsiperheen äiti, joka asuu muutaman talon päässä uudesta vastaanottokeskuksesta.

– Pelottaa nuoren tytön äitinä, sanoo parin sadan metrin päässä asuva nainen.

Vakavilta välikohtauksilta on toistaiseksi vältytty. Parille vastaanottokeskuksen asiakkaalle on jouduttu selittämään, että naapurin takapihalle ei sovi tulla istuskelemaan, tupakoimaan ja juomaan siideriä. Yhteistä kieltä tai yhteisymmärrystä tonttien rajoista ei tosin löytynyt.

Vastaanottokeskuksen toiminta laajenee

Jos vastaanottokeskuksen toiminta jatkuu, Miilukorven perheet todennäköisesti rakentavat lisää aitoja ja portteja. Tällä hetkellä toiminta on vasta aluillaan ja vokissa on asiakkaita vain viitisenkymmentä. Luona Oy:n tavoittelema asiakasmäärä on 300.

Paikalliset asukkaat pelkäävät, että kolmaskin – vielä rakenteilla oleva – Toivo Groupin kerrostalo vuokrataan vastaanottokeskuskäyttöön, kun Luonan pyörittämät isommat laitokset, Nihtisillan vastaanottokeskus ja Pitäjänmäen vastaanottokeskus, sulkeutuvat tammikuun loppuun mennessä.

Vastaanottokeskusbisneksessä pyörivät isot rahat

Sekä Toivo Group Oyj että Luona Oy ovat suuryrityksiä, jotka pyörittävät kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa. Ja vastaanottokeskusbisneksessä on hyvät mahdollisuudet tehdä rahaa.

Jos Toivo Groupin saama vuokra Luonalta on Taloussanomien jutussa mainitut 22 euroa neliöltä ja vuokrattavaa pinta-alaa on kahdessa nykyisessä talossa noin kolmetuhatta neliötä, Toivo Group saa vuokraa 66 000 euroa kuukaudessa. Vuokra lähentelee Helsingin keskustan hintatasoa. Viime kädessä laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat.

Suomen Uutiset pyysi Maahanmuuttovirastolta keväällä järjestetyn kilpailutuksen asiakirjat. Länsi-Uudellamaalla tarjouskilpailun voitti Luona Oy, jonka yksikköhinta 68,41 e/vrk oli kaikkein halvin.

Luona saa siis jokaisesta Miilukorven vastaanottokeskuksessa majoittuvasta henkilöstä 68,41 euroa päivässä. Jos keskuksessa on 300 asiakasta, Luona saa 20 523 euroa päivässä, 615 690 euroa kuukaudessa ja 7 388 280 euroa vuodessa.

Kiinteistöjen jälleenmyyntiarvot vaarassa romahtaa

Myös asukkaiden kannalta kysymys on rahasta. Yksi miilukorpelaisten suurimmista huolenaiheista on vastaanottokeskuksen perustamisen vaikutus alueen kiinteistöjen hintoihin. Oman kodin ostaminen on monille suomalaisille elämän suurin sijoitus.

“Kukaan ei muuta vastaanottokeskuksen naapuriin”, sanoo eräs paikallinen asukas. Eivätkä nämä perheet itsekään olisi Miilukorpeen muuttaneet, jos heillä olisi ollut ennakkotieto vokin perustamisesta.

Asukkaiden Espoon kaupungille lähettämässä kirjeessä kerrotaan, että ainakin yksi kiinteistökauppa alueella on jo peruuntunut. Omakotitalon kaupat oli sovittu tehtäväksi 28.9.2023 hintaan 475 000 euroa, mutta ne peruttiin ostajan toimesta 26.9.2023.

– Yksinomaisena syynä peruuntumiselle ostaja mainitsi nimenomaisesti tämän naapuriin avatun vastaanottokeskuksen, asukkaat kertovat.

Vuokrakerrostalo vai palveluasumista?

Rakennusluvanmukaisuutta harkitessaan Espoon rakennusvalvontaviranomaiset joutuvat miettimään, onko kyseessä normaali vuokrakerrostalo vai palveluasuminen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen on aiemmin kommentoinut Ilta-Sanomille, että asemakaava ei mahdollista vastaanottokeskuksen tyylistä palveluasumista.

– Yksityiskohdat ratkaisevat tässä asiassa. Esimerkiksi yhteistiloissa tapahtuvaa ruokailua tämä nykyinen asemakaava ei mahdollistaisi, Hokkanen sanoi Ilta-Sanomille.

Luona Oy puhuu “kodinomaisesta ympäristöstä” lapsiperheille, mutta toisaalla myöntää, että Miilukorvessa on kyse laitospohjaisesta vastaanottokeskuksesta. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan kyseessä on selkeästi laitos, jossa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden.

Myös Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on laitospohjainen vastaanottokeskus, koska kiinteistössä ei asu muita henkilöitä kuin asiakkaita, kertoo Maahanmuuttoviraston hankintalakimies Kalle Hertti Suomen Uutisille. Laitospohjainen vastaanottokeskus voi sijaita esimerkiksi entisessä sairaalassa, hotellissa, kasarmissa, hoitolaitoksessa, asuntolassa tai vain vastaanottokeskuksen majoituskäytössä olevissa kerrostalokiinteistöissä.

Voivatko asukkaat luottaa asemakaavaan?

Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että heille kaavoituksessa esitellyt suunnitelmat pitävät paikkansa ja rakentaminen on kaavojen mukaista. Miilukorven asukkaat pelkäävät, että Espoon kaupunki jää nyt passiiviseksi ja siten käytännössä hyväksyy vastaanottokeskustoiminnan asuinkerrostaloille kaavoitetulla tontilla.

Asukkaiden Espoon kaupungille lähettämän kirjeen mukaan tällaisella linjauksella olisi jatkossa vaikutusta halukkuuteen hankkia kiinteistöjä Espoosta, kun ostaja ei enää alueen kaavaan tutustumalla voisi päätellä, tuleeko naapuriin jonkinlainen keskus tai laitos ilman minkäänlaista suunnittelua, tiedotusta tai valitusmahdollisuutta.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen on sitä mieltä, että tässä ei ole kyse siitä, etteivätkö espoolaiset voisi jatkossakin luottaa kaupungin laatimiin kaavoihin.

– Kyse ei ole kaavasta, vaan siitä, miten kaavaa on luvitettu, Torsti Hokkanen sanoo Suomen Uutisille.

Hokkanen korostaa, että nyt on rakennusvalvonnan tehtävä varmistaa, että kiinteistössä harjoitetaan rakennusluvan mukaista toimintaa.

Rakennusvalvonta käsittelee asiaa

Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo kertoo Suomen Uutisille, että asukkaiden tekemän toimenpidepyynnön käsittely etenee. Rakennusvalvonta on saanut lisäselvityksiä toimijalta ja jatkaa niiden käsittelyä.

Saajo ei kuitenkaan osaa tarkemmin sanoa, milloin rakennusvalvonta ottaa virallisesti kantaa vastaanottokeskustoiminnan rakennusluvanmukaisuuteen.

– Kun kaikki lisäselvitykset on saatu ja asia voidaan käsitellä, Saajo vastaa.

Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo ei tässä vaiheessa myöskään halua kommentoida, mihin käytännön toimenpiteisiin rakennusvalvonta ryhtyy, mikäli vastaanottokeskustoiminta katsotaan rakennusluvan vastaiseksi.

PS: Kyökin kautta perustettu salavokki

Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmä on julkaissut kannanoton, jossa vaaditaan Miilukorven luvattoman vastaanottokeskuksen sulkemista. Valtuustoryhmän mielestä Espoon kaupunki ei selvästikään ole ollut hereillä tässä asiassa.

– Herää kysymys, onko kaupungin viranhaltijoita ja päätöksentekoa sekä alueen asukkaita johdettu tietoisesti harhaan, sanoo perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Järvinen Suomen Uutisille.

– On ikään kuin menty kyökin kautta ja perustettu salavokki, Järvinen jatkaa.

Perussuomalaiset tukevat Miilukorven pientaloalueen asukkaita heidän vaatimuksissaan lopettaa kaavan vastainen vastaanottokeskustoiminta. Aivan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin saada viranhaltijoiden kanta asiaan, jotta se voidaan arvioida valtuustoryhmässä ja tarvittaessa ryhtyä lain ja hallintosäännön mahdollistamiin toimiin Espoon päätöksenteossa. Pallo on siis virkamiehillä.