Vastaanottokeskuksen johtaja: Käännytettävien katoaminen on tavallista
Maahanmuuttovirasto kertoo, että käännytettävät turvapaikanhakijat majoitetaan pääosin tavallisissa vastaanottokeskuksissa, joista heillä on mahdollisuus poistua. Poliisin mukaan ulkomaalaisen säilöönotto on viimesijaisin turvaamistoimi.
Joulukuun alussa 2015 uutisoitiin (HS 4.12.2015), että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille aiotaan perustaa yksi tai useampi palautuskeskus.
Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen kertoo, että vastahankaisten paluuta odottavien turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksen suunnittelutyö ei ole vielä valmis.
– Emme lähde kommentoimaan sen yksityiskohtia vielä julkisuudessa. Täten myöskään keskuksen vuorokausihinnasta ei ole antaa arviota.
Leinonen kertoo, nyt käännytettävät majoittuvat tavallisissa vastaanottokeskuksissa.
– Jos on syytä epäillä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija piiloutuu viranomaisilta, on mahdollista tehdä säilöönottopäätös. Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, Joutsenossa ja Helsingissä, hän tarkentaa.
Joutsenossa kateissa kymmeniä
Lappeenrannan Konnunsuolla sijaitsevan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakijoita katoaa säännöllisesti. Hän kertoo, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden katoaminen on myös hyvin tavallista.
– En osaa sanoa kuinka monta on kateissa, mutta heitä on kymmeniä, hän sanoo.
Kähkönen tunnistaa hyvin katoamisen taustalla usein olevan reppureissaus-ilmiön.
– Meilläkin on ja on ollut turvapaikanhakijoita, joilla on ns. ”Dublin-osuma” eli sormenjälkitunnistus jo jostain muualta Euroopasta. Tämä on aivan tavallista, hän myöntää.
Ei kuulu vastaanottokeskukselle
Karkaamisvaaran seuraaminen ei ole ensisijaisesti vastaanottokeskuksen vastuulla. Se kuuluu poliisille. Kähkönen kertoo, että vastaanottokeskuksen arjessa kuitenkin seurataan tilannetta.
– Ei ole kenenkään etu, että ihminen häipyy maan alle normiyhteiskunnan ulkopuolelle. Yritämme aina tukea kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen.
Rikoksen tehneitä säilössä 1 tai 2
Kähkösen vastuulla on myös Joutsenon säilöönottoyksikkö, jossa säilöönottopäätöksen saaneet turvapaikanhakijat majoitetaan.
– Säilössä on tusinan verran asiakkaita. Käsittääkseni säilössä olevat ovat pyrkineet välttämään maasta poistamista, kadonneet vastaanottokeskuksesta tai ilmoittaneet, etteivät omatoimisesti poistu maasta. Tyypillisiä palautusmaita ovat esimerkiksi: Algeria, Nigeria, Venäjä, Italia, Intia, Marokko, Gambia, Ghana, ja Valko-Venäjä.
Kähkönen kertoo, että rikoksen tehneitä on tällä hetkellä säilössä yksi tai kaksi henkilöä.
– Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikosten perusteella karkotettavia on säännöllisesti säilöönottoyksikköjen asiakkaina.
Säilöönottokeskus toimii tehokkaasti
Kähkösen mukaan säilöönottotoiminta toimii Suomessa tehokkaasti ja tähän asti poliisi on pystynyt poistamaan tehokkaasti käännytettäviä henkilöitä.
– Jatkossa säilökapasiteetin kanssa voi tulla ongelmia, mikäli tai kun pakkopalautusmäärät kasvavat. Lisäksi säilöönottoa voisi mielestäni käyttää myös niiden turvapaikanhakijoihin kohdalla, jotka aiheuttavat jatkuvia ongelmia normaaleissa vastaanottokeskuksissa, mutta tämä vaatisi kyllä lainsäädäntömuutoksia, Kähkönen sanoo.
Maahanmuuttoviraston suunnittelun alla olevasta palautuskeskuksia Kähkönen pitää tarpeellisina, mutta toimintaympäristöltään haastavina.
– Aika näyttää, miten nämä keskukset toimivat. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne tuollaisia vastaanottokeskuksia.
Alaikäiset kateissa Espoossa
Suomen Uutiset kertoi tammikuussa, kuinka Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta oli keskuksen johtaja Mikko Välisalon mukaan kateissa 15 hakijaa.
– Joskus yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita katoaa. Katoaminen tarkoittaa, ettemme enää tavoita turvapaikanhakijaa ja tällöin on hyvin todennäköistä, että hän on lähtenyt pois Suomesta. Jos henkilö päättää lähteä, emme voi sille mitään, Maahanmuuttoviraston tiedottaja Anne Likitalo myöntää.
Palautuksia pakoilevien määrä kasvussa
Poliisitarkastaja Jukka Hertell poliisihallituksesta kertoo, että palautuksia pakoilevia on aikaisempina vuosina ollut muutamia kymmeniä.
– Poliisi etsintäkuuluttaa tällaisen, maasta poistamista pakoilevan henkilön ja tällaisen henkilön tavatessaan poliisi poistaa henkilön maasta. Jatkossa määrä todennäköisesti hieman kasvaa maasta poistamispäätösten lisääntyessä, hän tarkentaa.
Säilöönotto viimeinen turvaamistoimi
Hertel kertoo, että pakkopalautus toteutetaan saattamalla palautettava maasta poistamispäätöksessä mainittuun kohdevaltioon. Lähtökohtaisesti yhtä palautettavaa kohden on kaksi poliisisaattajaa.
– Mikäli ulkomaalaislaissa mainitut ulkomaalaisen säilöönoton edellytykset täyttyvät, ulkomaalainen otetaan säilöön ja sijoitetaan erilliseen säilöönottoyksikköön, joko Joutsenoon tai Helsingin Metsälään. Ulkomaalaisen säilöönotto on aina viimesijaisin turvaamistoimi, Hertel selventää.
Kuvassa: Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Turvapaikanhakijoita helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa. Kuvituskuva.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ronkainen kiirehtii turvapaikkasurffareiden palautuksia: “En ole tyytyväinen ennen kuin näen lentokoneessa”
Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: “Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: “Niin minäkin tekisin”
PS-Nuoret: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat sijoitettava vartioiduille metsäleireille
Mäkelä: Kansa ja perussuomalaiset samaa mieltä – “Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei koko maailman sosiaalitoimisto”
Savio: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet suljettava palautuskeskuksiin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää