Vastaanottokeskuksen johtaja: Käännytettävien katoaminen on tavallista
Maahanmuuttovirasto kertoo, että käännytettävät turvapaikanhakijat majoitetaan pääosin tavallisissa vastaanottokeskuksissa, joista heillä on mahdollisuus poistua. Poliisin mukaan ulkomaalaisen säilöönotto on viimesijaisin turvaamistoimi.
Joulukuun alussa 2015 uutisoitiin (HS 4.12.2015), että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille aiotaan perustaa yksi tai useampi palautuskeskus.
Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen kertoo, että vastahankaisten paluuta odottavien turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksen suunnittelutyö ei ole vielä valmis.
– Emme lähde kommentoimaan sen yksityiskohtia vielä julkisuudessa. Täten myöskään keskuksen vuorokausihinnasta ei ole antaa arviota.
Leinonen kertoo, nyt käännytettävät majoittuvat tavallisissa vastaanottokeskuksissa.
– Jos on syytä epäillä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija piiloutuu viranomaisilta, on mahdollista tehdä säilöönottopäätös. Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, Joutsenossa ja Helsingissä, hän tarkentaa.
Joutsenossa kateissa kymmeniä
Lappeenrannan Konnunsuolla sijaitsevan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakijoita katoaa säännöllisesti. Hän kertoo, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden katoaminen on myös hyvin tavallista.
– En osaa sanoa kuinka monta on kateissa, mutta heitä on kymmeniä, hän sanoo.
Kähkönen tunnistaa hyvin katoamisen taustalla usein olevan reppureissaus-ilmiön.
– Meilläkin on ja on ollut turvapaikanhakijoita, joilla on ns. ”Dublin-osuma” eli sormenjälkitunnistus jo jostain muualta Euroopasta. Tämä on aivan tavallista, hän myöntää.
Ei kuulu vastaanottokeskukselle
Karkaamisvaaran seuraaminen ei ole ensisijaisesti vastaanottokeskuksen vastuulla. Se kuuluu poliisille. Kähkönen kertoo, että vastaanottokeskuksen arjessa kuitenkin seurataan tilannetta.
– Ei ole kenenkään etu, että ihminen häipyy maan alle normiyhteiskunnan ulkopuolelle. Yritämme aina tukea kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen.
Rikoksen tehneitä säilössä 1 tai 2
Kähkösen vastuulla on myös Joutsenon säilöönottoyksikkö, jossa säilöönottopäätöksen saaneet turvapaikanhakijat majoitetaan.
– Säilössä on tusinan verran asiakkaita. Käsittääkseni säilössä olevat ovat pyrkineet välttämään maasta poistamista, kadonneet vastaanottokeskuksesta tai ilmoittaneet, etteivät omatoimisesti poistu maasta. Tyypillisiä palautusmaita ovat esimerkiksi: Algeria, Nigeria, Venäjä, Italia, Intia, Marokko, Gambia, Ghana, ja Valko-Venäjä.
Kähkönen kertoo, että rikoksen tehneitä on tällä hetkellä säilössä yksi tai kaksi henkilöä.
– Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikosten perusteella karkotettavia on säännöllisesti säilöönottoyksikköjen asiakkaina.
Säilöönottokeskus toimii tehokkaasti
Kähkösen mukaan säilöönottotoiminta toimii Suomessa tehokkaasti ja tähän asti poliisi on pystynyt poistamaan tehokkaasti käännytettäviä henkilöitä.
– Jatkossa säilökapasiteetin kanssa voi tulla ongelmia, mikäli tai kun pakkopalautusmäärät kasvavat. Lisäksi säilöönottoa voisi mielestäni käyttää myös niiden turvapaikanhakijoihin kohdalla, jotka aiheuttavat jatkuvia ongelmia normaaleissa vastaanottokeskuksissa, mutta tämä vaatisi kyllä lainsäädäntömuutoksia, Kähkönen sanoo.
Maahanmuuttoviraston suunnittelun alla olevasta palautuskeskuksia Kähkönen pitää tarpeellisina, mutta toimintaympäristöltään haastavina.
– Aika näyttää, miten nämä keskukset toimivat. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne tuollaisia vastaanottokeskuksia.
Alaikäiset kateissa Espoossa
Suomen Uutiset kertoi tammikuussa, kuinka Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta oli keskuksen johtaja Mikko Välisalon mukaan kateissa 15 hakijaa.
– Joskus yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita katoaa. Katoaminen tarkoittaa, ettemme enää tavoita turvapaikanhakijaa ja tällöin on hyvin todennäköistä, että hän on lähtenyt pois Suomesta. Jos henkilö päättää lähteä, emme voi sille mitään, Maahanmuuttoviraston tiedottaja Anne Likitalo myöntää.
Palautuksia pakoilevien määrä kasvussa
Poliisitarkastaja Jukka Hertell poliisihallituksesta kertoo, että palautuksia pakoilevia on aikaisempina vuosina ollut muutamia kymmeniä.
– Poliisi etsintäkuuluttaa tällaisen, maasta poistamista pakoilevan henkilön ja tällaisen henkilön tavatessaan poliisi poistaa henkilön maasta. Jatkossa määrä todennäköisesti hieman kasvaa maasta poistamispäätösten lisääntyessä, hän tarkentaa.
Säilöönotto viimeinen turvaamistoimi
Hertel kertoo, että pakkopalautus toteutetaan saattamalla palautettava maasta poistamispäätöksessä mainittuun kohdevaltioon. Lähtökohtaisesti yhtä palautettavaa kohden on kaksi poliisisaattajaa.
– Mikäli ulkomaalaislaissa mainitut ulkomaalaisen säilöönoton edellytykset täyttyvät, ulkomaalainen otetaan säilöön ja sijoitetaan erilliseen säilöönottoyksikköön, joko Joutsenoon tai Helsingin Metsälään. Ulkomaalaisen säilöönotto on aina viimesijaisin turvaamistoimi, Hertel selventää.
Kuvassa: Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Turvapaikanhakijoita helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa. Kuvituskuva.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ronkainen kiirehtii turvapaikkasurffareiden palautuksia: “En ole tyytyväinen ennen kuin näen lentokoneessa”
Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: “Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: “Niin minäkin tekisin”
PS-Nuoret: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat sijoitettava vartioiduille metsäleireille
Mäkelä: Kansa ja perussuomalaiset samaa mieltä – “Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei koko maailman sosiaalitoimisto”
Savio: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet suljettava palautuskeskuksiin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää