

Vastaanottokeskuksen johtaja: Käännytettävien katoaminen on tavallista
Maahanmuuttovirasto kertoo, että käännytettävät turvapaikanhakijat majoitetaan pääosin tavallisissa vastaanottokeskuksissa, joista heillä on mahdollisuus poistua. Poliisin mukaan ulkomaalaisen säilöönotto on viimesijaisin turvaamistoimi.
Joulukuun alussa 2015 uutisoitiin (HS 4.12.2015), että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille aiotaan perustaa yksi tai useampi palautuskeskus.
Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen kertoo, että vastahankaisten paluuta odottavien turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksen suunnittelutyö ei ole vielä valmis.
– Emme lähde kommentoimaan sen yksityiskohtia vielä julkisuudessa. Täten myöskään keskuksen vuorokausihinnasta ei ole antaa arviota.
Leinonen kertoo, nyt käännytettävät majoittuvat tavallisissa vastaanottokeskuksissa.
– Jos on syytä epäillä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija piiloutuu viranomaisilta, on mahdollista tehdä säilöönottopäätös. Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, Joutsenossa ja Helsingissä, hän tarkentaa.
Joutsenossa kateissa kymmeniä
Lappeenrannan Konnunsuolla sijaitsevan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakijoita katoaa säännöllisesti. Hän kertoo, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden katoaminen on myös hyvin tavallista.
– En osaa sanoa kuinka monta on kateissa, mutta heitä on kymmeniä, hän sanoo.
Kähkönen tunnistaa hyvin katoamisen taustalla usein olevan reppureissaus-ilmiön.
– Meilläkin on ja on ollut turvapaikanhakijoita, joilla on ns. ”Dublin-osuma” eli sormenjälkitunnistus jo jostain muualta Euroopasta. Tämä on aivan tavallista, hän myöntää.
Ei kuulu vastaanottokeskukselle
Karkaamisvaaran seuraaminen ei ole ensisijaisesti vastaanottokeskuksen vastuulla. Se kuuluu poliisille. Kähkönen kertoo, että vastaanottokeskuksen arjessa kuitenkin seurataan tilannetta.
– Ei ole kenenkään etu, että ihminen häipyy maan alle normiyhteiskunnan ulkopuolelle. Yritämme aina tukea kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen.
Rikoksen tehneitä säilössä 1 tai 2
Kähkösen vastuulla on myös Joutsenon säilöönottoyksikkö, jossa säilöönottopäätöksen saaneet turvapaikanhakijat majoitetaan.
– Säilössä on tusinan verran asiakkaita. Käsittääkseni säilössä olevat ovat pyrkineet välttämään maasta poistamista, kadonneet vastaanottokeskuksesta tai ilmoittaneet, etteivät omatoimisesti poistu maasta. Tyypillisiä palautusmaita ovat esimerkiksi: Algeria, Nigeria, Venäjä, Italia, Intia, Marokko, Gambia, Ghana, ja Valko-Venäjä.
Kähkönen kertoo, että rikoksen tehneitä on tällä hetkellä säilössä yksi tai kaksi henkilöä.
– Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikosten perusteella karkotettavia on säännöllisesti säilöönottoyksikköjen asiakkaina.
Säilöönottokeskus toimii tehokkaasti
Kähkösen mukaan säilöönottotoiminta toimii Suomessa tehokkaasti ja tähän asti poliisi on pystynyt poistamaan tehokkaasti käännytettäviä henkilöitä.
– Jatkossa säilökapasiteetin kanssa voi tulla ongelmia, mikäli tai kun pakkopalautusmäärät kasvavat. Lisäksi säilöönottoa voisi mielestäni käyttää myös niiden turvapaikanhakijoihin kohdalla, jotka aiheuttavat jatkuvia ongelmia normaaleissa vastaanottokeskuksissa, mutta tämä vaatisi kyllä lainsäädäntömuutoksia, Kähkönen sanoo.
Maahanmuuttoviraston suunnittelun alla olevasta palautuskeskuksia Kähkönen pitää tarpeellisina, mutta toimintaympäristöltään haastavina.
– Aika näyttää, miten nämä keskukset toimivat. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne tuollaisia vastaanottokeskuksia.
Alaikäiset kateissa Espoossa
Suomen Uutiset kertoi tammikuussa, kuinka Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta oli keskuksen johtaja Mikko Välisalon mukaan kateissa 15 hakijaa.
– Joskus yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita katoaa. Katoaminen tarkoittaa, ettemme enää tavoita turvapaikanhakijaa ja tällöin on hyvin todennäköistä, että hän on lähtenyt pois Suomesta. Jos henkilö päättää lähteä, emme voi sille mitään, Maahanmuuttoviraston tiedottaja Anne Likitalo myöntää.
Palautuksia pakoilevien määrä kasvussa
Poliisitarkastaja Jukka Hertell poliisihallituksesta kertoo, että palautuksia pakoilevia on aikaisempina vuosina ollut muutamia kymmeniä.
– Poliisi etsintäkuuluttaa tällaisen, maasta poistamista pakoilevan henkilön ja tällaisen henkilön tavatessaan poliisi poistaa henkilön maasta. Jatkossa määrä todennäköisesti hieman kasvaa maasta poistamispäätösten lisääntyessä, hän tarkentaa.
Säilöönotto viimeinen turvaamistoimi
Hertel kertoo, että pakkopalautus toteutetaan saattamalla palautettava maasta poistamispäätöksessä mainittuun kohdevaltioon. Lähtökohtaisesti yhtä palautettavaa kohden on kaksi poliisisaattajaa.
– Mikäli ulkomaalaislaissa mainitut ulkomaalaisen säilöönoton edellytykset täyttyvät, ulkomaalainen otetaan säilöön ja sijoitetaan erilliseen säilöönottoyksikköön, joko Joutsenoon tai Helsingin Metsälään. Ulkomaalaisen säilöönotto on aina viimesijaisin turvaamistoimi, Hertel selventää.
Kuvassa: Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Turvapaikanhakijoita helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa. Kuvituskuva.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen kiirehtii turvapaikkasurffareiden palautuksia: “En ole tyytyväinen ennen kuin näen lentokoneessa”

Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: “Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: “Niin minäkin tekisin”

PS-Nuoret: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat sijoitettava vartioiduille metsäleireille

Mäkelä: Kansa ja perussuomalaiset samaa mieltä – “Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei koko maailman sosiaalitoimisto”

Savio: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet suljettava palautuskeskuksiin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.