LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia
Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.
Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.
Velkaa jo 160 miljardia
Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.
Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.
Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.
Nollakorkojen aika on ohi
Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.
Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.
Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.
Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun
Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.
Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin. pic.twitter.com/XmuliDckrr
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) December 28, 2022
– Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kirjoittaa.
Hän on varoitellut korkojen noususta aikaisemminkin. Lokakuussa hän huomautti seinän nousevan pystyyn valtionvelan korkokuluissa jo varsin maltillisillakin oletuksilla.
Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja. 1/5 pic.twitter.com/O3jhfLO2uR
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 22, 2022
Jos valtionvelan useiden miljardien korkopomppu hirvittää, on hyvä muistaa, että laskelma koskee vain valtionvelkaa. Myös monet Suomen kunnat ovat raskaasti velkaantuneita. Sisäilmaongelmaiset päiväkodit ja koulut pistävät monen kunnan talouden tiukalle.
Tuloaukkoa paikattu lisävelalla
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén kuvaa ongelman paisuvan siitä syystä, että valtiolla on eripituisia lainoja ja valtaosa lainoista on kovin lyhyitä juoksuajaltaan.
– Ongelma tulee äkkiä vastaan, koska korot ovat olleet nousussa jo muutaman vuoden ajan. Vanhan velan erääntyessä joudutaan ottamaa uutta velkaa, joka sitten on entistä kalliimpaa.
Virén huomauttaa, että korkojen nousun tason arvioimisen taustalla on useita muuttujia. Silti pessimistisimmät arviot jopa 7 miljardin korkomenoista voivat hyvinkin konkretisoitua, koska lainakanta, valtion lainojen määrä, nousee koko ajan. Tulevakin hallitus joutuu ottamaan lisää lainaa. Sen sijaan velan määrää suhteessa bkt:een on kuitenkin mahdollista laskea.
Valtion verotulot ja muut tulot ovat viime vuosina jääneet selvästi menoja pienemmiksi. Marinin hallitus on paikannut tuloaukkoa lisävelalla tuoden eduskuntaan toistuvasti alijäämäisiä budjetteja.
– Ei ole kauhean huono arvio, että nykyisellä kehityksellä seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtiolla on velkaa jo 200 miljardia. Jo pelkästään yhdessä vaalikaudessa, eli Marinin hallituksen aikana valtiolle heitettiin lisää velkaa jo 40 miljardia.
Velka ei ole vasemmistolle ongelma
Virén muistuttaa, että lisävelkaantuminen on valtiontaloudelle tuhoisa kierre. Uusi velka on aina entistä kalliimpaa.
– Jos sama velkaantumistahti, 10 miljardia lisää vuodessa, jatkuu, Suomen kaltaiselle pienelle maalle se merkitsee automaattisesti sitä, että joudumme maksamaan velasta entistä korkeampaa korkoa. Näin käy, koska emme ole samassa sarjassa kuin ne maat, jotka ovat onnistuneet lyhentämään velkojaan.
Velkaantumisen seuraukset ovat valtioyksikölle täysin samat kuin kotitaloudellekin: mitä enemmän velkaa otetaan, sitä kalliimpaa se on. Jos yksityistalous on korviaan myöten veloissa, seuraavien velkojen markkinaehdot ovat aina entistä huonommat. Velkakierre johtaa siis silmittömään korkojen nousuun.
Vasemmistopoliitikot ja vasemmistoa lähellä olevat ajatuspajat ovat pitkään uskotelleet, että velka ei ole ainakaan Suomelle minkäänlainen ongelma. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo herutteli vielä viime vuonna sosiaalisen median tileillään kirjoittaen: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää.”
Virén pitää lausuntoa käsittämättömänä.
– Vasemmalla laidalla näköjään ollaan hullaannuttu ajatukseen, että velkaa voi ottaa ”sikana”, koska raha on aina halpaa. Sehän kuitenkin tarkoittaa sitä, että tulevaisuudelta syödään vaihtoehdot ja pelivara pois. Jos velkaa on otettu tappiin saakka, huonojen aikojen koittaessa uutta velkaa ei saa enää edes todelliseen tarpeeseen.
Maalaisjärjen käyttö on sallittu
Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein julkista taloutta tulisi hoitaa.
Talousprofessorin kolmas teesi kuuluu ytimekkäästi: valtio hoitaa omat ja vain omat tehtävänsä. Periaatteella Viren korostaa esimerkiksi sitä, että valtion ei pidä ajautua yhdistysten ja muiden yhteisöjen lypsylehmäksi.
Virén toteaa, että valtion talouden hoitaminen ei ole rakettitiedettä. Hän varoittaa halvaksi sanotun rahan houkutuksista.
– Maalaisjärki pätee. Jokainen suomalainen ymmärtää, että jos ei ole rahaa, ostoskärryä ei pidä täyttää kukkuroilleen, ei edes karkkihyllyn edessä.
– Jos kasvavia korkomenoja joudutaan rahoittamaan uudella velalla, jossain vaiheessa tie nousee lopulta pystyyn ja silloin edessä ovat leikkaukset. Siinä tilanteessa ne valitettavasti osuvat kipeimmin etuuksien saajiin, koska niin suuri osa valtion menoista on tulonsiirtoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkakierre markkinaehdot korkomenot Korkojen nousu Sami Pakarinen miljardit laina valtion menot valtionvelka tulonsiirrot Veikko Vallin Julkinen talous Sanna Marin Jussi Saramo Sakari Puisto Matti Virén Kunnat Juha Sipilä Suomen Perusta Vasemmisto Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”
Pääministeri Marinin mukaan holtiton velkaantuminen on vain olosuhteiden syy – Purra: Leikattavaa kyllä löytyy toissijaisista tai jopa haitallisista menoista
Purra: Tämä hallitus ajaa järkevää energiapolitiikkaa: – ”Kestävää talouden kannalta, turvaa ostovoiman, ei lisää arjen kustannuksia eikä heikennä teollisuuden kilpailukykyä”
Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Hallitusneuvotteluissa vaikeimmat sote-kysymykset on jo ratkottu
Petteri Orpo hallitusneuvottelujen aikatauluista: Realistista odottaa, että huomenna on valmista
Tulihan se sieltä: Hallitusohjelma valmistui ja julkaistaan huomenna perjantaina
Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta
Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää