Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 eduskunnan päätöksellä. Perussuomalaiset ei kannattanut miinakieltoa, vaan kansanedustajat äänestivät sopimusta vastaan.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisen skenaarion turvapaikanhakijoista, millä hän perustelee sitä, ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta.
Scheinin nostaa esille skenaarion, jossa Venäjä marssittaisi turvapaikanhakijoita miinakentälle.
– On realistinen kauhuskenaario, että Venäjä pakottaisi (aseella uhaten) turvapaikanhakijat testaamaan Suomen asentamat maamiinat. Tietenkin se olisi vastoin sodan oikeussääntöjä. Tämä ei poista Suomen vastuuta suhteessa miinojen ennakoitaviin ja epäsuhtaisiin siviiliuhreihin, Scheinin kirjoitti X:ssä.
Scheinin on aikoinaan toiminut Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä. Nykyisin hän kuuluu vihreisiin.
Oikeusprofessorin näkemys on ideologinen
Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom toteavat, että ihmisoikeusprofessori Scheininin skenaario miinoihin räjähtelevistä turvapaikanhakijoista ei kestä lähempää tarkastelua.
Ronkainen kuvaa Scheininin perustelua kummallisena.
– Nähdäkseni professorin näkemys on vahvasti ideologinen. Se on sitä samaa puhetta ja kuvastoa, millä jo aikoinaan Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen perusteltiin. Tuolloin esitettiin kuvia lapsista ja siviilihenkilöistä, jotka ovat menettäneet henkensä miinaan käveltyään.
– Suomessa näin ei kuitenkaan voi tapahtua. Miinoja ei tultaisi kylvämään vastuuttomasti, vaan miinoituksesta tehdään tarkat kartat ja on myös mahdollista käyttää miinoja tuhoavaa tekniikkaa, joilla miinat tehdään vaarattomiksi. Tässä olisi myös hyvä huomata, että mahdollinen Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei tarkoittaisi sitä, että miinoja alettaisiin heti kylvää maahan, vaan että meillä olisi mahdollisuus käyttää miinoja uhkaavassa tilanteessa.
Jalkaväkimiinat tärkeä osa puolustusta
Kansanedustaja Bergbom myös toteaa, että ihmisoikeusprofessorin näkemys ei kestä lähempää tarkastelua.
– Hänen logiikallaan Venäjä voisi yhtä hyvin hyödyntää mitä tahansa puolustusasetta vastaavalla tavalla. Nyt olisi hyvä ymmärtää, että jalkaväkimiinoja ei käytetä mihinkään humanitaarisen maahanmuuton kriiseihin, vaan miinoja käytetään puolustustaisteluun sotatilanteessa, Bergbom sanoo.
Hän pitää ihmisoikeusprofessori Scheininin huolipuhetta miinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista hätäisenä ja kummallisena.
– Se on eräänlainen viime hetken keino yrittää keksiä joku perustelu, miksi Suomen tulisi pysyä Ottawan sopimuksessa. On kuitenkin syytä muistaa, että ei ole Suomen syy, jos jossain muualla maailmassa eri asejärjestelmiä on aikaisemmin käytetty vastuuttomasti.
Bergbom korostaa miinoilla olevan valtava merkitys maalle, jolla on pitkä maaraja Venäjän kanssa.
– Jalkaväkimiinat ovat korvaamaton osa puolustusta. Nythän tiedetään sekin, miten Venäjä systemaattisesti käyttää jalkaväkeä sotiakseen Ukrainassa.
Kansa vaatii irtautumista miinakiellosta
Maamiinakeskustelu lähti uudelleen käyntiin marraskuun lopussa, kun puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoi MTV:n uutisissa, että jalkaväkimiinoista olisi syytä käydä keskustelua.
Nyt miinakiellosta irtautumista vaaditaan myös kahdella eri kansalaisaloitteella. Vantaan perussuomalaisten aktiivien ja luottamushenkilöiden toimesta laadittu kansalaisaloite jalkaväkimiinoista irtautumiseksi ja miinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimiseksi oli keskiviikkona iltapäivällä kerännyt jo 23 149 kannatusilmoitusta. Samaan aikaan Ottawan sopimuksesta irtautumista vaativa aloite on jo kerännyt yli 50 000 nimeä ja etenee siten eduskuntakäsittelyyn.
Bergbom toteaakin, että lähitulevaisuudessa edessä saattaa olla päätöksenteon aika.
– Tuulet puhaltavat nyt siihen suuntaan. Viittaan tässä myös puhemies Jussi Halla-ahon lausuntoon. Myös esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen on todennut, että selvitystä miinojen tarpeellisuudesta tehdään jo.
– Myös miinakiellosta irtautumista vaativat kansalaisaloitteet sekä kyselytutkimukset kertovat siitä, että viesti Suomen kansalaisilta on aika selkeä.
